Seis markkinahäiriöille

Seis markkinahäiriöille

Leikkauslistojen laatiminen on tunnetusti vaikeaa, koska aina jokin ryhmä älähtää “saavutettujen etujen” menettämisen puolesta. Tämän vuoksi Liberassa kokosimme tällä viikolla julkaistavaan listaamme leikkauskohteita, jotka ovat mahdollisimman helppoja hyväksyä yli puoluerajojen. Tässä kirjoituksessa esittelen yhden näistä kohteista, eli markkinahäiriöiden purkamisen. Veikkauksen ja Alkon monopolin lakkauttamisella ja yritystukien leikkauksilla saadaan mittavia tuloja valtiolle, samalla kuluttajia hyödyttäen.

Veikkaus haluaa itsekin lakkauttaa monopolinsa

Veikkauksen uhkapelimonopolia on perusteltu pelihaittojen ehkäisyllä, mikä on erikoinen lause jo itsessään. Oli tämä tavoite mahdollista saavuttaa monopolirakenteella tai ei, joka tapauksessa Veikkaus on siinä epäonnistunut.

Suomessa on rahapeliautomaatteja noin 5,5 kertaa enemmän suhteessa väestöön kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja ne on keskitetty sosioekonomisesti heikommille alueille, joissa peliriippuvuus on akuutimpaa.

Tuloksena on, että ongelmapelaava 5% asiakkaista tuottaa yli puolet Veikkauksen tuotosta. Pelihaittojen kustannukset ovat meillä huomattavasti korkeammalla kuin esimerkiksi Ruotsissa – jossa on luovuttu monopolista. Rahapelaaminen on maailman kärkiluokkaa, ja pelihaitat lisäävät julkisen sektorin menoja sekä vähentävät muita tuloja.

Seuraamalla naapurin esimerkkiä ja purkamalla Veikkauksen turha monopoli saadaan välittömästi merkittäviä tuloja lisensseistä sekä hyvin todennäköisesti lisäsäästöjä vähentyneistä pelihaitoista.

Mikään ei korosta monopolin parasta ennen-päiväyksen umpeutumista enempää kuin se, että viime elokuussa Veikkaus itsekin ehdotti lisenssijärjestelmään siirtymistä

Alko on tehoton jopa muiden alkoholimonopoleihin verrattuna

Alkon monopolin tarkoituksena kerrotaan olevan alkoholin kulutuksen rajoittaminen ja siten haittojen vähentäminen. Tavoite on sekä holvoava että käytännössä tekopyhä, kuten alkoholilain uudistuksen yhteydessä voitiin havaita.

Nelosoluen ja Alkon myyntivaltin eli tislattua alkoholia sisältävän lonkeron tulo ruokakauppoihin vuonna 2018  sai Alkon aloittamaan taistelun markkinaosuutensa menettämistä vastaan. Mutta alkuperäisen tarinan mukaan Alkon piti minimoida, ei maksimoida myyntiään. Sen toiminta on avoimesti ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa, jotka ovat ainoat perustelut monopolille.

Vaikka Alko kuinka taistelee markkinaosuuksistaan, se häviää vertailussa muille alkoholimonopoleille, eli se ei ole edes tältä osin kustannustehokas. Pisteenä i:n päälle Alko on siirtynyt myös alkoholittomien tuotteiden markkinoille, jolloin se sotkee ja vääristää entisestään kilpailua.

Kansalaisten selkeä enemmistö kannattaa kyselystä toiseen viinien tuomista ruokakauppoihin ja tämän suositun toiveen toteuttaminen myös säästää merkittäviä summia vuosittain. Näissä asioissa tulee edetä suuren enemmistön eikä pienen vähemmistön ehdoilla.

Kannattamattoman liiketoiminnan tukeminen ei ole menestysresepti

Yritystuista peräti 90% on säilyttäviä eli ainoastaan toimintaa ylläpitäviä. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto on suositellut niiden kriittistä läpikäymistä.

Esimerkiksi viihdemerenkulun miehistötuen rajoittamisesta, Business Finland Venture Capital Oy:n sijoituspääoman leikkauksesta, sekä turveyrittäjien ja puuntuotannon tukemisen lakkauttamisesta saadaan yhteensä satojen miljoonien eurojen säästöt valtion menoihin.

Pelkästään edellä esitetyt monopolien ja muiden markkinahäiriöiden purut säästävät valtiolle yli 400 miljoonaa euroa – merkittävästi enemmän kuin kaikki nykyhallituksen tekemät menosäästöt yhteensä.

TÄMÄ KIRJOITUS ON OSA AJATUSPAJA LIBERAN PIAN JULKAISTAVAA KAHDEN MILJARDIN EURON LEIKKAUSLISTAA.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Seis markkinahäiriöille

  1. oisko noin sanoo:

    ”Seuraamalla naapurin esimerkkiä ja purkamalla Veikkauksen turha monopoli saadaan välittömästi merkittäviä tuloja lisensseistä sekä hyvin todennäköisesti lisäsäästöjä vähentyneistä pelihaitoista.

    Mikään ei korosta monopolin parasta ennen-päiväyksen umpeutumista enempää kuin se, että viime elokuussa Veikkaus itsekin ehdotti lisenssijärjestelmään siirtymistä.”

    Suomi on ainoita valtioita, jolla tuollaisista asioista päättäminen ei ole omissa käsissä. Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaalla on veto-oikeus kaikkeen uhkapelaamiseen, joka koskee Ahvenanmaata. Lain mukaan Ahvenanmaan maakuntahallinto saa julkaista materiaalia kaikilla haluamillaan kielillä. Kuitenkin uhkapelaamisen osalta on lailla erikseen rajoitettu sitä, ettei Ahvenanmaan lainsäädännön alla olevia uhkapelejä saa markkinoida manner-Suomeen. Ahvenanmaan maakuntahallinnon oman toiminnan osalta tietoja ei löydy suomen kielellä etsimälläkään, mutta uhkapelisivustot on tehty suomeksi viimeisen päälle. Voimassa olevan lain mukaan Suomen valtiolla ei ole oikeutta Ahvenanmaan pelijärjestelmään meneviin pelituottoihin, vaan ne ohittavat valtion verotuksen ja mahdolliset valtion lisenssitulotkin. Ruotsilla ei ole vastaavaa ongelmaa. Jotta lisenssijärjestelmä olisi oikeudenmukainen toimijoiden kannalta, koko Suomen lisenssijärjestelmien pitäisi olla yhdenvertaisten sääntöjen piirissä. Muuten tulee herkästi sääntöshoppailua.

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php