Kuuleeko Säätytalo, täällä heikkenevä vaihtotase

Yritykset ratkaisevat talouden menestyksen

Yritys- ja vientisektorit ovat jääneet julkisessa keskustelussa aivan liian vähälle huomiolle. 

Suomi on viennistä elävä pieni avotalous, mistä muistutti viimeksi VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Paras mitta viennin menestykselle ja kilpailukyvylle on vaihtotaseen kehitys. Suomen vaihtotase on ollut hälyttävästi alijäämäinen jo yli 10 vuotta, keskimäärin vuosittain noin -2% suhteessa BKT:een. 

Kilpailijamaamme ovat sen sijaan säännönmukaisesti ylijäämäisiä. Samalta 10 vuoden ajanjaksolta keskiarvo suhteessa BKT:een on Tanskalla +8%, Saksalla +7,6%, Ruotsilla +4,5%, Islannilla +3,6% ja jopa Italialla +2,2%.

Suomi on toisin sanoen merkittävä alisuoriutuja ja jos tilanne ei muutu, tämä alkaa väistämättä näkyä elintasossamme.

Erityisesti yrityssektori on Suomessa aivan liian pieni julkissektorin kokoon nähden. Muut Pohjoismaat rahoittavat valtiolliset palvelunsa ja tulonsiirtonsa paljon laajemman yrityssektorin turvin. Samaan aikaan TEM:n tilastojen mukaan työttömiä on huolestuttavan korkea määrä, yli 300 000 henkilöä. Julkinen sektori työllistää jo nyt Suomessa suhteellisesti vertailen paljon enemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla.

Suomessa on yrityksiä EU-maihin vertaillen varsin paljon, noin 260 000. Luvussa eivät ole mukana maa- ja metsätalouden yritykset. Mutta yrityssektorin rakenteessa on vakavia ongelmia. 

Yksinyrittäjiä on peräti 190 000. Niiden lukumäärä on kasvanut jo pitkään. Muita pienyrityksiä on noin 90 000. Ne työllistävät keskimäärin 2-50 henkilöä. Keskisuuria yrityksiä on vain noin 2500 ja suuria noin 630.

Työnantajayrityksiä on siis vain noin 93 000. Jos jokainen yksinyrittäjä työllistäisi edes yhden henkilön työllisyys kasvaisi lähes 100 000 henkilöllä. Se täyttäisi lähes kokonaisuudessaan hallitustunnustelijan lukumääräisen työllisyystavoitteen hallituskaudelle ja kohdentuisi oikein, yksityissektorille. Työllistäminen helpottamista tulisikin kaikilla tavoin edistää.

Hallitusohjelman laatijoille olisi käytettävissä erinomaisen hyödyllinen, valtioneuvoston kanslian teettämä tuore tutkimus ”Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun”. Se sisältää aivan uutta aineistoa yrityksistä ja yrittäjyydestä Suomessa, mukaan lukien kansainvälistä vertailua. 

Piirtyvä kuva on, että Suomessa on liikaa yksinyrittäjiä ja liian vähän työnantajayrityksiä. Pienten ja keskisuurten yritysten rooli on viennissämme huomattavasti pienempi kuin useissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Saksa taas on oma lukunsa keskisuurien Mittelstand-yrityksiensä johdosta, joiden osuus maan viennistä on noin 40%.

Keskisuuria yrityksiä on Suomessa erityisen vähän ja mikä pahempaa, ne harvoin kasvavat suuriksi. Alkuvaiheen yrittäjyysaktiviteetissa sijoitumme Euroopan keskivaiheille, mutta kauas kärkimaista.

Valtioneuvoston kanslian tutkimus esittelee lukuisia toimenpidesuosituksia edellä mainittujen ongelmien poistamiseksi.

Kehittämisen tarpeita löytyy niin yritysten perustamisessa, työnantajaksi ryhtymisessä, kannustinloukuissa, verotuksessa, riskirahoituksen saamisessa, vientiin kannustamisessa, kuin yleensä yritystoimintaan liittyvässä byrokratiassakin. Lisäksi tutkimus peräänkuuluttaa kannustavampaa kasvualustaa kunnianhimoiselle yrittäjyydelle.

Hallitusneuvottelujen ollessa käynnissä toivon, että yhdessä tai useammassa työryhmistä ollaan tutustuttu toimenpidesuosituksiin koskien viennin ja yrittäjyyden edistämistä. Tämä on Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys, jonka tulee olla prioriteetti numero yksi.

Hallitusohjelmaan täytyy sisällyttää merkittäviä kannanottoja yrittäjyyden ja yritystoiminnan konkreettisesta edistämisestä Suomessa.

Ruotsin ja Tanskan menestyksestä tulee ottaa oppia. Näissä verrokkimaissa on velkaa vain noin 30% BKT:stä, työllisyysasteet huomattavasti Suomea parempia ja vienti tuottaa ylijäämää sekä hyvinvointia. Maissa ei ole kestävyysvajetta lainkaan ja tulevissa kriiseissä niillä on aivan eri tavalla pelivaraa elvyttää taloutta kuin velkakierteessä olevalla Suomella.

Suomen vienti tökkii ja nojaa liikaa muutamiin suuryrityksiin, joiden henkilöstön kasvu ja investoinnit ovat jo pitkään suuntautuneet ulkomaille. Pk-yritysten osuutta tulee pyrkiä lisäämään merkittävästi Suomen viennissä. 

Meillä löytyy siis esikuvat Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta, minkä lisäksi myös konkreettiset toimenpide-ehdotukset ovat jo olemassa. Enää ei tarvita kuin poliittista tahtotilaa, sillä mandaatti hallitusneuvotteluiden nelikolla jo on. Saa suorittaa.