Budjetti ja hallituksen henkinen konkurssi

Budjetti ja hallituksen henkinen konkurssi
Santeri Viinamäki CC BY 4.0. Muokattu.

Hallitus julkisti eilen ensi vuoden budjetin. Etukäteen eniten odotettu osa budjettia olivat varmaankin työllisyyden parantamistoimet. Jotta hallitus pääsisi itse asettamiinsa työllisyystavoitteisiin, hallituskauden aikana pitäisi työllistää yli 100 000 suomalaista lisää. Tavoite on vähintäänkin kunnianhimoinen. Mitään merkkejä työllisyysasteen olennaisesta parantumisesta ei ole ollut näkyvissä.

Nyt olisi siis tarvittu näyttäviä toimenpiteitä, jos hallitus olisi edes puoliuskottavasti halunnut teeskennellä ottavansa omat tavoitteensa vakavasti.

Näin ei käynyt. Mitään työllisyystoimia ei esitelty. Sen sijaan hallitus kertoi, että työllisyystoimia alkaa valmistella ”kolmikantainen työryhmä”. Suomeksi sanottuna työllistäminen ulkoistetaan työmarkkinajärjestöille. Tai pikemminkin työllistämisessä epäonnistuminen ulkoistetaan niille. On nimittäin päivänselvää, että työryhmä ei kykene työllistämään kuin korkeintaan itsensä ja jonkun katkeran blogaajan.

Jos kolmikantaiset työryhmät olisivat hyviä työllistämään, Suomessa olisi jo nyt maailman korkein työllisyysaste. Kolmikanta ja järjestövalta ovat todellisuudessa työllistämisen keskeisiä esteitä. Tämän pitäisi siis olla se kolmikantainen työryhmä, joka lopettaa kaikki kolmikantaiset työryhmät. En ole toiveikas.

Työllisyystoimien ulkoistaminen järjestöille edustaakin hallituksen täydellistä älyllistä, aatteellista ja poliittista konkurssia. Tai ehkä Ilta-Sanomien kolumnisti on oikeassa ja konkurssi tapahtui jo kiky-sopimuksen yhteydessä. Samapa tuo, konkurssi kuin konkurssi.

Vaikenemalla työllisyystoimista ja asettamalla työryhmän hallitus käytännössä myöntää, että sillä ei ole mitään ajatuksia tai keinoja työllisyyden parantamiseksi. Tässä mielessä se on siis älyllisessä konkurssissa.

Hallituspuolueiden oma analyysi on pitkään ollut, että työmarkkinajärjestöjen toiminta on merkittävä syy alhaiseen työllisyyteen. Puolueissa ei mitenkään voida ajatella, että samat järjestöt tuottaisivat ratkaisun 110 000 työpaikan luomiseksi. On vaikea tulkita hallituksen toimintaa muuksi kuin täydelliseksi luopumiseksi työllisyystavoitteista tai edes niiden vakavasti ottamisen teeskentelystä.

Luopuminen tapahtui ehkä jo kiky-sopimuksen yhteydessä, mutta viimeistään nyt.

Aatteellinen konkurssi tämä on erityisesti kokoomukselle. Sikäli kun kokoomuksella on jokin aate, sen pitäisi kai ajaa edes jonkinlaista markkinataloutta työmarkkinoille. Samoin järjestövallan poistaminen poliittisesta päätöksenteosta pitäisi kuulua aatteen piiriin. On vaikea kuvitella, mikä olisi täydellisempi vastakohta näille ns. periaatteille kuin työllistämisen ulkoistaminen kolmikannalle.

Poliittinen konkurssi näkyy siinä, että hallitus ei jaksa enää edes teeskennellä, että sillä olisi itsenäistä päätösvaltaa työmarkkinoilla.

Kun työllistämistoimia ei ole, mitä budjetista jää jäljelle? Prosentin kymmenyksissä liikkuva veromuutos, skoottereiden veronkorotus, muutama lisämiljoona ihmisten rahoja maatalouden pohjattomaan kuiluun ja metsäomaisuuden perimiseen liittyvää väsähtänyttä kepuilua. En tiedä, miten ministerit selittävät itselleen yön tunteina sen, että pipertävät tällaisia samaan aikaan, kun maa vajoaa.

Tämä hallitus taitaa olla nähty. Mitään merkittäviä uudistuksia tai muutakaan ei varmaankaan saada aikaiseksi tällä hallituskaudella. Itse taidan viettää loppuvuoden tai ainakin -iltapäivän tuijottamalla vaakasuoraa työllisyyden trendiviivaa keskiolutlasin läpi:

trendituoppi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

25 kommenttia artikkeliin “Budjetti ja hallituksen henkinen konkurssi

  1. Henri K. sanoo:

    Ehkä hallitus on kaukaa viisas ja ulkoistaa epäonnistumisen muualle. Tämän jälkeen sitten voi kohautella olkapäitään. ”Ei meidän syy. Toimimme työmarkkinoiden halun mukaan.”

    Sinällään on todellakin huolestuttavaa, että Suomessa on tällä hetkellä porvarillisempi hallitus kuin koskaan maan sotienjälkeisen historian aikana, eikä SILTI löydy rohkeutta murtaa 70-luvun työmarkkinalukkoa. Mitä nämä ihmiset oikein pelkäävät?

    1. Leiska sanoo:

      Johtunee siitä, että Suomessa sisäpolitiikan kärkipalleille voi päästä vain jos on sisältä täysi demari.

  2. Ohto Kanninen sanoo:

    Tuijota mielummin työttömyyden laskevaa trendiviivaa. Piristyt!

    http://www.stat.fi/til/tyti/2016/07/tyti_2016_07_2016-08-23_tie_001_fi.html

    1. Mika Koski sanoo:

      Tiedäppä nyt tuota, kun katselee tuota tilastoa tarkemmin. Taitaa tilanne olla aika lähellä +/- 0.

      ”Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2016 heinäkuussa 214 000 (virhemarginaali ±18 000), mikä oli 18 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.”

      Samoin työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut. ”Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 165 000, mikä oli 22 000 enemmän vuoden 2015 heinäkuuhun verrattuna.”

    2. Juha sanoo:

      Pursiaisen päivään voi piristystä tuoda myös ikämiesten työllisyyskäyrä. Suoro sojottaa taas tanakasti kohti koillista.

      http://www.findikaattori.fi/fi/41

      Miesten työllisyysaste on muutenkin kohtuullinen. Naisilla on parantamisen varaa.

      Sekulaarisen stagnaation vallitessa talouspoliittiset aloitteet ovat kyllä onnettoman flegmaattisia ja kunnianhimottomia. Niin sysillä kuin sepilläkin.

  3. Ulf Fallenius sanoo:

    Meillä on liberalistisin hallitus ikinä moni jopa kuuluu Liberaan ja näin kävi silti.

    1. Joonas sanoo:

      Liberalistinen hallitus, joka kasvattaa valtion menoja? Logiikkasi hieman ontuu.

    2. teemu sanoo:

      Liberalistin hallitus, johon kuuluu persut ja kepu?

  4. Hannu sanoo:

    Liittyen budjettileikkeihin ja Heikin edelliseen juttuun julkisuudesta kysymys / juttuehdotus: Lopetetaan puhuminen ”päivähoitomaksusta”, ”lääkärimaksusta” yms koska kyse ei ole maksusta vaan kiinteästä omavastuuosuudesta.

    Kieli ohjaa ajattelua. Ostotapahtumassa maksu ja hyödyke vaihdetaan päittäin. Puhuminen ”päivähoitomaksusta” luo kuvan tällaisesta vaihdosta ja jättää todellisen kustannuksen näkymättömäksi. Samalla se ruokkii seuraavanlaista ajattelua: ”miksi valtio nostaa maksua kun sellainen peruspalvelu pitäisi saada ilmaiseksi!” Maksu ja omavastuu ovat eri asioita, mutta demaristille kaikki on maksamista.

    Ajattelun muuttuminen edellyttää myös kielen muuttumista. Halutaan muuttaa Suomea? -Kokeillaan seuraavaa: älkäämme enää suostuko puhumaan päivähoito- ym maksuista vaan puhukaamme omavastuista ja omavastuuosuuksista. Jos puhutaan maksuista, puhutaan sitten maksuosuuksista: lääkärikäyntien maksuosuuksia ollaan nostamassa/laskemassa.

    Neutraaleinta ja läpinäkyvintä olisi tietenkin puhua valtion/kunnan (ei kansalaiselle jäävästä) maksuosuudesta ja säädellä sitä. Kustannusten nousu tai lasku tuntuisi silloin oikeassa paikassa.

    Siihen, miten nykyisiä vastuuosuuksia pitäisi muuttaa, en ota kantaa – ehdotan vain avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

    1. Päivähoitomaksu näyttäytyy lapsiperheille veroluonteisena menoeränä, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä. Käytännössä sillä on myös samanlaiset vaikutukset työnteon ja työn vastaanottamisen kannustavuuteen kuin toisen vanhemman erityiskireällä korkealla tuloverolla olisi ja siksi tämä julkinen menoerä saa laskelmissa ja arkikielenkäytössä erityiskohtelun.

    2. Jouko Fossi sanoo:

      Koskahan aletaan puhua ay-jäsenmaksun omavastuusta. Sillä saataisiin verotuloja satoja miljoonia. Onhan muissakin verovähennyksissä jo omavastuu kuten koroissa ja tyämatkakuluissa.

  5. usko tai älä sanoo:

    Odotellaan muutama vuosi, josko jostain ilmestyisi joku oikeistoliberalisti, jonka johdolla homma hoidetaan.

    1. Tuomas sanoo:

      Ei oikeistoliberaalit pysty nykyistä taloussolmua ratkaisemaan, tarvitaan vasemmistoliberaaleja.

      Iso kysymys on, miten automaation ja tekoälyn tuottama massiivinen tuotannon kasvu saadaan muutettua hyvinvoinniksi ja ylläpidettyä kulutuskysyntää. Työ ja työstä maksettava palkka ei toimi koska työt on juuri automatisoitu. ”Uutta työtä” ei synny, koska tekoäly alkaa hyvin nopeasti nakertamaan myös suunnittelupuolen työvoimantarvetta. Palkkoja ja kulutusta verottamalla rahoitetut tulonsiirrot eivät toimi, koska palkkoja ja kulutusta ei ole, eikä koneille makseta palkkaa eivätkä ne kuluta.

      Jos tulevaisuudessa halutaan pitää edes jossain määrin tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja yhteiskuntarauhasta kiinni, pitää automaation ja tekoälyn tuotannon hedelmät jakaa tavalla tai toisella. Oikeistolta keinoja hyvinvoinnin jakamiseen on turha toivoa.

      1. Juha sanoo:

        Tuomas, messusi ajatus on oikein, mutta asenne väärä.

        Kakkua ei voi jakaa, ennen kuin se on leivottu.

        Ei ole laisinkaan varmaa, että Suomi siirtyy tekoälytutkimuksen kärkeen ja automaatio auttaa kasvattamaan BKT:n runsaudensarveksi, josta riittää jaettavaa yltäkyllin.

      2. Kakku sanoo:

        Juha

        ”Kakkua ei voi jakaa, ennen kuin se on leivottu. ”

        Nykyisessä talousjärjestelmässä kierrossaolevasta rahasta lähes kaikki on tienattu ”ennen kuin kakku on leivottu”.

        Arvopaperimarkkinat ja niihin sidottujen palkkiojärjestelmien arvonkehitys perustuu aina spekulatiiviseen oletukseen tulevasta – eivät tämänhetkisen ”kakun” kokoon.

        Kun vaikkapa yrityksen johdon pörssiosakkeen arvonkehitykseen perustuva bonusohjelma laukeaa – maksu perustuu sellaiseen arvonlisään jota ei ole olemassakaan,

      3. TimoT sanoo:

        Jos automaatio ja tekoäly synnyttäisivät ”massiivista tuotannon kasvua”, sen pitäisi näkyä teollisuustuotannon tilastoissa. Ongelma vain on siinä, ettei teollisuustuotanto ole sanottavasti kasvanut (kausitasoitettuna +1,5% kesäkuussa Y/Y).

        Voi olla, että automaatio ja tekoäly noin vaikuttavat. Se ei vaan valitettavasti koske Suomea.

      4. Tuomas sanoo:

        Automaatio ei näy tuotannon lisäyksenä koska kakkua ei osata tai haluta jakaa.

        Meillä on tällä hetkellä päällä kysyntälama. Automaatio on lisännyt työttömyyttä mikä on pienentänyt palkkasummaa joka on vähentänyt kulutuskysyntää mikä vähentää investointeja ja lisää työttömyyttä. Globaalisti. Eli vaikka automaatiolla saisi tuotantoa lisättyä vaikka kuinka, siihen ei investoida koska automaation syrjäyttämillä ihmisillä ei ole tuloja joilla ostaa automaation tuottamia tuotteita. Toisaalta automaatio on johtanut ennätyssuuriin voittoihin pääomapuolella, jotka sitten pitää sijoittaa johonkin. Tuloksena saadaan erilaisia sairaita finanssikuplia jotka puhjetessaan tuhoavat ennestään järjestelmää.

        Automaation tuotto pitää jakaa kulutuskysynnän ylläpitämiseksi. Itsestään raha ei valu kansalle finanssikuplien paisuttamisen sijaan; ns. trickle-down teoria ei vain yksinkertaisesti toimi, vaikka jotkut anarkokapitalistit niin itselleen uskottelevatkin.

      5. Juha sanoo:

        Kakku-Tuomas, epäileväinen Tuomas sanoisi, että totta toinen puoli.

        Oletetaan, että Kakku-Tuomas perustaa konditorialiikkeen nimeltään Leipurien Kukku, jota markkinoi sloganilla ”moni kakku päältä kaunis”.

        Innovatiivisille nyhtökaurakakuille riittää maailmalla kysyntää enemmän kuin tarjontaa, koska Leipurien Kukku on maailman ainoa nyhtökaurakakkukonditorialiike.

        Kakkukapitalisti Tuomas päättää rahastaa työnsä hedelmät myymällä konditorialiikkeen. Private equity firma Blackstock ostaa osakkeet ja listaa Leipurien Kukun pörssiin. Toimivalle johdolle laaditaan osakepalkkiojärjestelmä ja pienosakkaille järjestetään optiolaina-anti. Kansankapitalistit jonottavat Leipurien Kukun optiolainoja yön yli koko korttelin ympäri kiertävässä letkassa.

        Yrityksen palkkajohto ja piensijoittajat odottavat vesi kielellä nyhtökaurakakkujen maailmanvalloitusta ja meheviä sijoitustuottoja. Mutta Iltapulu ehtii ensin: ”Silkkoa sisältä”, kirkuu lööppi. Kurssit romahtavat. Ja haaveet äkkirikastumisesta.

        Totta toinen puoli.

  6. Amos Ahola sanoo:

    Mielestäni oikea ratkaisu on yleislakon uhalla poistaa työmarkkinajärjestöjen valta, jos kansa ei tuohon suostu, niin kädet pystyyn ja uudet vaalit.

    Suomella ei ole aikaa odotella seuraaviin vaaleihin saakka tekemättä mitään.

    1. Antti sanoo:

      Loistava ajatus, Amos

      Yleislakko tavoitteena luoda maahan valtava kurjalisto ja suorittaa massiivinen ja nopea varallisuuden keskittäminen ylimmälle promillelle.

      Sitähän tuo tarkoittaisi.

      Ainoa ongelma on vain lakkoilijoiden värvääminen. Tiedätkö itsesi ja nallen lisäksi muita osallistujia ?

  7. Jouko Lahti sanoo:

    Kaipa tuo neuvottelutulos on siedettävä. Jos hallitus olisi toteuttanut haluamansa muutokset, olisi julkisuus tehnyt päättäjistä nopeasti entisiä poliitikkoja. Ellei se olisi riittänyt olisi uhattu yhteiskuntarauhan menettämisellä.

  8. Ulf Fallenius sanoo:

    Suomen ongelmat silti ovat euro koska eletään kun markka aikana liian suuri julkkissektori ja työvoima joka ei ole osa markkinataloutta vaan Ay liike määrää kaiken.Niin kauan kuin virkamiehet ja työvoima yleensäkin on monopoliasemassa niin talous ei kasva.Korjausliike pitää olla 180 astetta.

  9. orvaskasi sanoo:

    On pidettävä uudet eduskuntavaalit ja äkkiä.
    Ennen vaaleja puolueet kertovat millä keinoin Suomen julkinen talous saadaan siedettävälle tasolle sekä miten luodaan oikeita edellytyksiä uusien työpaikkojen luomiselle. Vaalien lupauslistalla ei saa olla mitään muuta kuin nämä kaksi asiaa. Julkiset vaalikeskustelut rajoitetaan näiden kahden asian ympärille, ”Juontaja/facilitoija/puheenjohtaja” pitää huolen että pysytään asiassa.
    Jos tulosta ei synny niin uudet vaalit ja äkkiä.
    Tällaisiä vaaleja voitaisiin pitää kolmet peräkkäin. Jos asiat ei ole vieläkään kunnossa voidaan demokratia Suomessa unohtaa laskusuhdanteessa toimimattomana systeeminä.
    Demokratian korvikkeena voitaisiin kokeilla ”asiantuntijat päättää ja äkkiä” menetelmää. Asiantuntijoina olisivat ”kakun leipojat” joilla on näyttöä onnistumisista. Otetaan demokratia käyttöön kun on taas jotain ”kakkua jaettavaksi”.

  10. Putte Wilhelmsson sanoo:

    ”Budjetti ja hallituksen henkinen konkurssi”, otsikoi taloustutkija ja Liberan toiminnanjohtaja uuden blogimerkintänsä. Budjettiesitys on kunnianhimoinen, etenkin työllistämistavoitteen osalta työllisyyden parantamistoimet”, Heikki Pursiainen jatkaa, mutta: ”Nyt olisi siis tarvittu näyttäviä toimenpiteitä, jos hallitus olisi edes puoliuskottavasti halunnut teeskennellä ottavansa omat tavoitteensa vakavasti. Näin ei käynyt. Mitään työllisyystoimia ei esitelty.”

    Varmaan perustelua kritiikkiä, kun kerran julkinen sana toivoo toimeliaampaa hallitusta joka vuosi samaan aikaan. Esimerkiksi näin: ”Hallituksen marraskuussa hyväksymä rakennepoliittinen ohjelma oli vain lista asioista, joista pitäisi päättää”, HS:n pääkirjoitus murehti vuonna 2013. Vuonna 2014 kuntatalouden tasapainotavoitetta kommentoitiin sanalla ”hokkuspokkustemppu” ja kysymysmerkki perään. Eikä uutta kerrottavaa ole tullut sen koomin. Jollei sitä lasketa, että jossain välissä rakennepoliittinen ohjelma muutu kilpailukykysopimukseksi.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa