Vasemmistoliitto on kampanjoinut näyttävästi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia vastaan. Puolueen mukaan työttömyys ei johdu työttömien heikoista kannustimista vaan avoimien työpaikkojen vähäisyydestä.
Vasemmistoliitto tuntuu väittävän kahta asiaa. Ensiksi, että työttömyysturva ei vaikuta ihmisten kannustimiin hankkia työtä. Kannustinvaikutuksista puhuminen on työttömien syyttämistä laiskottelusta. Toinen väittämä on, että työnhaun kannustimet eivät vaikuta työllisyyteen, koska avoimia työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole.
Näiden kahden yhdistelmänä saadaan vasemmistoliiton analyysin lopputulos: työttömät menisivät kyllä töihin, mutta työpaikkoja ei ole tarjolla. Siksi ansiosidonnaisen leikkaaminen ei lisää työllisyyttä.
Valitettavasti kummassakaan ajatuksessa ei ole hirveästi järkeä. Sillä, kuinka paljon rahaa saa tekemättä työtä on tietenkin vaikutusta siihen, millä palkalla ja muilla ehdoilla suostuu töihin. Tämä on jokseenkin ilmiselvää. Vasemmistoliitto tuntuu itsekin hyväksyvän tämän ilmeisen tosiasian, ainakin silloin kun kysymys on puolueen perustulomallista.
Kansanedustaja Anna Kontula on esimerkiksi kertonut kaunopuheisesti täällä ja täällä, miten riittävän korkea perustulo parantaa työntekijän neuvotteluasemaa ja mahdollistaa huonoista työehdoista kieltäytymisen. Tämä on tietenkin vain toinen tapa sanoa, että perustulo vaikuttaa työn vastaanottamisen kannusteisiin. Mutta jos perustulolla on tällainen vaikutus, niin luonnollisesti myös korkealla työttömyysturvalla on täsmälleen samanlainen vaikutus.
Ei voi mitenkään samaan aikaan olla sitä mieltä, että korkea perustulo johtaa työstä kieltäytymiseen, mutta korkea ansiosidonnainen työttömyysturva ei. Joko korkea sosiaaliturva vaikuttaa ihmisten halukkuuteen vastaanottaa työtä tai se ei vaikuta.
Itse asiassa monien saama ansiosidonnainen päiväraha on huomattavasti mitään kaukaisestikaan realistista perustuloa korkeampi. Jos perustulo siis mahdollistaa sen, ettei huonoihin töihin tarvitse mennä, niin ansiosidonnainen mahdollistaa pidättäytymisen vähän paremmistakin töistä.
Ansiosidonnaisella ja perustulolla on siis aivan sama vaikutus. Ihmisille pitää maksaa enemmän, että he suostuvat tulemaan töihin. On empiirinen kysymys, kuinka suuri tämä vaikutus on. On poliittinen kysymys, miten suurta vaikutusta pitää ongelmana. Mutta on aika epärehellistä kehuskella perustuloa täsmälleen saman vaikutuksen vuoksi, jonka olemassaolon kiistää työttömyysturvan yhteydessä.
Vasemmistoliiton toinen väite on, että työnhaun kannustimet eivät vaikuta työllisyyteen, koska avoimia työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole. Sen some-kanavissa levitetään kuvaa, johon on piirretty yhtäältä työttömyysaste ja toisaalta avointen työpaikkojen määrä. Luonnollisesti työttömiä on huomattavasti enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Kuva on (luvan kanssa) tässä:
Kuvion perusteella puolue tekee sen johtopäätöksen, ettei korkea työttömyys voi johtua ansiosidonnaisesta päivärahasta. ”Työttömien määrä on jatkuvasti moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna. Jos työpaikkoja ei ole, eivät ihmiset työllisty, vaikka ansiosidonnaisten kestoa lyhennettäisiin.”
Tässä ei valitettavasti ole mitään järkeä. Avoin työpaikka tarkoittaa, että yritys haluaa palkata työntekijän vallitsevalla palkkatasolla. Jos yrityksen ei kannata palkata ketään vallitsevalla palkkatasolla, ei se tietenkään julista työpaikkaa avoimeksi.
Kuten jo todettiin, mitä anteliaampi työttömyyskorvaus, sitä korkeammat ovat palkkavaatimukset. Työttömyysturvan leikkaaminen siis tarkoittaa, että ihmiset suostuvat töihin entistä alemmalla palkalla. Tämä voi synnyttää työpaikkoja aivan riippumatta siitä onko niitä näennäisesti avoimina.
Valaistaan asiaa esimerkin avulla. Yritys tietää, ettei kukaan suostu asiakaspalvelutehtävään 2000 eurolla kuussa. Pitäisi maksaa vähintään 2500. Yritys ei kuitenkaan pysty kannattavasti maksamaan enempää kuin 2000. Yritys ei palkkaa ketään. Mutta se ei tietenkään ilmoita tästä kaikelle kansalle julkaisemalla turhia työpaikkailmoituksia.
Yrityksessä ei siis näytä olevan avoimia työpaikkoja. Silti, jos työttömyysturvan leikkaaminen pudottaa palkkavaatimukset 2000 euroon, yritys palkkaa ihmisiä asiakaspalveluun. Syntyy työpaikkoja, joiden olemassaoloa ei mitenkään voinut päätellä avointen työpaikkojen määrästä.
Avointen työpaikkojen määrä ei siis kerro, kuinka monta työpaikkaa työttömyysturvan leikkaaminen synnyttäisi. Onkin silkkaa hölynpölyä väittää, että työttömyys johtuu pelkästään vähäisestä työpaikkojen määrästä, eikä työttömien kannustimista. Kannustimilla on väliä, eikä sen ääneen sanominen ole työttömien syyllistämistä. Kannustinvaikutusten olemassaolo tarkoittaa vain, että työttömät ovat ihan yhtä fiksuja kuin kaikki muutkin.
On epäselvää, kuinka suuria työllisyysvaikutuksia työttömyysturvan leikkaamisella on. Tarkkaa tietoa kannustinvaikutuksista ei ole, niiden arviointi on vaikeaa. Työttömyysturva voi vaikuttaa työllisyyteen myös muuta kautta kuin pakottamalla ihmisiä töihin halvemmalla, kuten Niku Määttänen kirjoittaa täällä. Merkittävät työllisyysvaikutukset edellyttäisivät todennäköisesti suuria muutoksia työttömyysturvaan, ja hallituksen voimat eivät taida riittää sellaisten aikaansaamiseen.
Silti, on epä-älyllistä väittää, ettei työttömyysturvan leikkaaminen voisi lisätä työllisyyttä. Yleisemmin, mikäli vasemmistoliitto haluaa tarjota uskottavan talouspoliittisen vaihtoehdon, sen täytyy hyväksyä, että sosiaaliturvalla ja verotuksella on kannustinvaikutuksia. Kannustindenialismissa ei ole mitään erityisen vasemmistolaista, se on vain huonoa ajattelua.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Heikki Pursiainen
Hallituksen jäsen
Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.
57 kommenttia artikkeliin Vasemmistoliiton kannustindenialismi
Eikö Vasemmistoliiton retoriikka koskien työttömyysturvan tasoa ja työpaikkojen vähyyttä tue juurikin vasemmiston perinteistä tavoitetta korkeammista palkoista? Mieluummin vähemmän 2500 euron töitä kuin enemmän 2000 euron töitä?
Keskimääräinen ansiosidonnainen on ennen veroja noin 1 400 euroa kuukaudessa, eli nettona noin 1 000 euroa. Käytännössä jokaiseen työehtosopimuksen mukaiseen täysipäiväiseen työpaikkaan syntyy siis taloudellinenkin kannustin. Etenkin Helsingin asumiskustannuksilla tuo noin 1 000 euroa on myös ehdoton minimi, millä voi tulla toimeen.
Mutta sitten on myös paljon minunlaisia, jotka saa 3000€/kk ansiosidonnaista. Ei ole painetta ottaa töitä vastaan jos ei halua.
Eli työtulosi on ollut vajaat 10 000e/kk. Noin suuret tulot ovat kyllä melko harvinaisia.
Olin täysin samassa tilanteessa noin 6 kk. Omasta kokemuksesta tiedän että ansiosidonnainen vähentää halukkuutta ottaa mitä tahansa työtä vastaan.
Aaron: Kutakuinkin. Eikä todellakaan ole harvinaista minun alalla. Vaatii toki korkeakoulutuksen, mutta meitä on paljon.
”Aaron: Kutakuinkin. Eikä todellakaan ole harvinaista minun alalla. Vaatii toki korkeakoulutuksen, mutta meitä on paljon.”
LOL. ”Teitä” on alle 1,5% kaikista tulonsaajista.
Joten ratkaisu on yksinkertaisesti lyödä KATTO ansiosidonnaisen maksimimäärälle tai nostaa veroprogressiota rankasti tietyn tason jälkeen.
Työtön tulee toimeen kitkuttaen. Kirjoittajan näkemys on se, että köyhän pitäisi vielä tehdä töitä ja kitkuttaa. Onko tarkoitus luoda modernia orjuutta surkeilla palkoilla? Halutaanko Suomesta kehitysmaa, jossa työvoima on lähes ilmaista? Kuka tästä kehityksestä hyötyy…? Tuskin ainakaan se orjapalkalla kituuttava. Jos sosiaaliturvaa heikennetään ja palkkoja madalletaan, pitäisi myös elämisen hintatasoa laskea, että täällä voisi elää. Kovat on arvot kirjoittajalla.
Juuri näin. Mutta yksinkertainen kultalusikka (persiissään syntynyt) ei ymmärrä asian järjettömyyttä, koska ei tarvitse astua itse ko. saappaisiin.
Moderni orjuutus on kolmas vasemmistoliiton lempipropaganda. Kukaan ei edelleenkään pakota sinua ottamaan mitään työtä vastaan, et siis ole orja vaan vapaa kansalainen tekemään omat valintasi. Kapitalismi on tapa erottaa viisaat ja tyhmät/laiskat.
Täysin vasemmistolaisilla yhteiskunnilla on tapana romahtaa ajan kanssa, koska täyssosialismi romauttaa ihmiseltä motivaation tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin kuin naapuri. Kun ei ole motivaatiota, niin mitään ei tapahdu.
Yhteiskunta tarvitsee sosialismia sen verran, että se takaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Tähän sisältyy koulutus, sairaanhoito ja perusedellytykset, eli asunto ja ruoka. Kaikki muu on turhaa sosialismia. Ja jos joku ei kykene omilla valinnoillaan pärjäämään (eikä ole sairaanhoidon tarpeessa), yhteiskunnan on sitten yritettävä osoittaa tälle henkilölle tie pärjäämiseen. Jos osoitus ei kelpaa ja henkilö ei pärjää, niin se on henkilön oma valinta.
Haluaisitko kertoa mikä on vaihtoehto? jos tietystä työstä ei ole työn tarjoajalle kannattavaa maksaa kuin esim 2000 Eur/kk (mistä palkasta siis syntyy työn tarjoajalle noin 40 000 Eur kustannus vuodessa), ei työtä tarjota tuota korkeammalla palkalla, ja työ jää tekemättä (tai sen tekemiselle etsitään muu vaihtoehto). Tästä voi päätellä, että haluat tarjota ihmisille vähintään tietyntasoisen elintason, mutta kenen tehtävä on täyttää tuo kuilu palkan ja halutun elintason välillä?
Pekka,
Oletko koskaan kuullut markkinataloudesta ?
Kun työ tuottaa riittävästi arvoa sekä tekijälle että teettäjälle tulee se aina tehdyksi. Jos tuo ehto ei täyty jää työ tekemättä. Esimerkkinä : minä mielelläni palkkaisin sunnuntaipäiviksi 2 kaveria muutamaksi tunniksi kerrallaan kantamaan minua kantotuolissa ympäri Helsinkiä. En tosin kykene maksamaan siitä työstä kuin euron tunnilta – koska kukaan ei tuota korvausta vastaan työtä suostu tekemään jää se tekemättä.
Systeemi tuottaa aina oikean tuloksen – tarpeellinen työ tehdään kun taas tarpeeton jää tekemättä.
Moderni yhteiskunta tarvitsee vakautta ja se taas edellyttää noita tulonsiirtoja niille jotka järjestelmä jättää työttömiksi. Ratkaisu työttömyyteen ei ole se että rakennetaan järjestelmä joka luo tänne valtavan määrän täyspäivätyötä tekeviä kansalaisia joiden työn palkka on hengissäpysyminen. Sellaista asetelmaa kutsutaan järjestelmäksi joka alkaa O-kirjaimella ja joka kiellettiin viimeisenä maailmassa Mauritaniassa v 1980.
Työmarkkinoilla työttömilläkin on tärkeä rooli – kun työvoimaa on jatkuvasti puskurissa estää se työn hinnan nousemisen maksajalle kohtuuttomaksi. mm EK:n omien laskelmien mukaan työttömyysprosentin kriittinen raja on 6 % – jota alempi työttömyysaste käynnistää hallitsemattoman kustannusten nousun.
Mitä tulee tuohon ”palkallaan tulee elää” – dilemmaan niin se on ratkaistavissa erittäin helposti muuttamalla pääoman ja työn suhdetta kakunjaossa. Globaalilla tasolla 1 linja-autollinen maailman varakkaimpia yksityishenkilöitä omistaa yhtä paljon varallisuutta kuin puolet maapallon ihmisistä yhteensä ja tuo suhde on ollut voimakkaassa kasvussa linja-autollisen hyväksi viime vuosina. Jokainen voi tahollaan miettiä onko jakomekanismissa mitään tolkkua.
Elän 550 (+asumistuki) eurolla kuussa (en ole ansiosidonnaisella), jos tarjolla olisi edes 1200 euron työpaikka, ottaisin sen vastaan innolla. Sama pätee varmasti myös 2000 euron palkkaan ja ansiosidonnaisella(oliko se keskimäärin 1300e?) eläjään. Vähä tuloisten ja nollatuloisten rankaiseminen ei tuo lisää työpaikkoja. Työtön elää jo nyt sietokykynsä rajoilla. Poistetaan mieluummin ne aidot kannustinloukut, kuten esim. yrittäjyydestä ja osa-aikatyöstä rankaiseminen.
Millä paikkakunnalla asut? Haluaisin mielenkiinnosta katsoa avoimia työpaikkoja siltä alueelta, sillä olen elänyt siinä uskossa, että ”perusduunia” on ainakin kaupungeissa tarjolla jos tekijöitä on.
Toinen asia sitten on se, mikä tässäkin artikkelissa tuodaan ilmi, eli kun työntekijän kokonaiskustannus on yritykselle liian kallis niin sitä potentiaalista työpaikkaa ei ole tarjolla. Jos taso olisi maltillisempi (esimerkiksi alhaisemmilla sivukuluilla, matalamalla verotuksella tai perustulolla jolloin tuet eivät katkeaisi kuin seinään), työpaikkoja syntyisi lisää. AY liike pitää toki huolen, että näin ei käy.
On todellakin aika kiistattomasti selvää, että korkea sosiaaliturva vaikuttaa ihmisten halukkuuteen vastaanottaa epämieluisaa työtä. On epärehellistä ja epä-älyllistä väittää mitään muuta.
Pelkän sosiaaliturvan tason sijaan olisi kuitenkin mielekkäämpää keskustella siitä, miten työntekijän ponnisteluiden ja saavutettavan hyödyn välinen suhde (siis kannustavuus) saataisiin laajemmassa mielessä selkeämmäksi ja näkyvämmäksi.
Työn tekemisen kannustimia pitäisi siis tarkastella mahdollisimman laajasti tulonjaon näkökulmasta, ottaen huomioon myös sen, miten työn tulosten mahdollinen paraneminen jaetaan omistajien ja työntekijöiden kesken.
Jos työntekijöille olisi selvää, että työsuorituksen yhteys omiin ansioihin on aina olemassa myös posiviivisessa mielessä, olisi työvoimakustannusten joustot myös alaspäin varmaan helpompi hyväksyä.
Työelämän joustojen, eli työntekijöille lankeavan riskin lisäämisen pitäisi nykyistä selvemmin johtaa myös hyvän jakautumiseen selvemmin myös työntekijöille.
Tällainen työntekijän ”yrittäjyyden” asteen lisääminen ei välttämättä olisi ammattiliitoillekaan kielteinen asia, jos tulonjaon joustot myös ylöspäin (ja samalla koko yrityksen tulonjako) tehtäisiin läpinäkyvämmiksi.
Toki on olemassa joitakin ns. pakkotahtisia töitä, joissa jo nytkin Fordismin hengessä suoritustaso on ilman kannustimia saatu melko lähelle teoreettista maksimia.
Useimmissa työtehtävissä työntekijän motivaatiolla ja kannustimilla on kuitenkin valtava merkitys työn tuottavuudelle. Myös sen kiistäminen on epä-älyllistä.
Ainakin yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta epä-älyllistä lienee myös yhä useampien työtehtävien muuttaminen pakkotahtisiksi.
Tulojaon kannustavuuden ja läpinäkyvyyden lisääntyminen voisi hyvinkin olla win-win -tilanne. Työntekijöiden kannustinten parantuessa myös omistajan/yrittäjän/sijoittajan tulot nousisivat. Monisa yrityksissä hyvin mahdollisesti enemmän kuin ilman läpinäkyvää ja kannustavaa tulonjaon mallia.
Jos tavoitteena kuitenkin on pelkästään tuloerojen kasvattaminen omistajien/sijoittajien hyväksi, niin sitten puhutaan tietysti ihan eri asiasta. Tätä en kuitenkaan usko kovin monen Liberalaisen tavoittelevan.
Tuossa on se ongelma, että samasta työstä pitäisi maksaa työntekijöille erisuuruista palkkaa työn tuloksen mukaan ja tähän ei AY-liike olisi valmis.
SDP on oikeastaa jo huomannut, että palkkataso on Suomessa liian korkea, koska heidän työllisyysmallissa työntön tuo osan palkastaan työttömyyspäivärahana yritykselle. Esimerkkiä käyttäen yritys maksaa 2000€ ja työntekijä tuo 500€ työttömyysrahana yritykseen.
Parempi malli olisi se, kun luovuttaisiin TES:n yleissitovuudesta ja työntekijät kilpailisivat aidosti työpaikoista. Eihän nytkään palkanlaskijoilla ja kirjanpitäjillä ole yleissitovaa TES:ä ja käsittääkseni he eivät ole kauhean kurjassa tilanteessa.
– Mitä eroa on Liberalla ja käytetyllä Liberolla?
– Libera haisee enemmän paskalle.
Eli tarkoitat, että kolmen lapsen isä 2900e kk palkkapyynnöllä kilpailee tyttömän yksinasuvan 1200e kk palkkavaatimuksen kanssa? Kummanhan se firma palkkaa…hmm. Mitä idiotismia ajatuksesi onkaan..
”Työttömyysturvan leikkaaminen siis tarkoittaa, että ihmiset suostuvat töihin entistä alemmalla palkalla.”
Työttömyysturvan leikkaaminen on aika turhaa, jos samaan aikaan TES kuitenkin estää alemmalla palkalla palkkaamisen.
Liian harvoin otetaan esille työvoiman kustannus työnantajalle. Riistäjä on tosiasiassa julkinen valta (verotus ja kaikki lainsäädännölliset maksut). Jos työntekijälle jää käteen noin 1.500e./kk. on tämän kustannus yleensä työnantajalle 3.200e.-3.300e. (vanha nyrkkisääntö on bruttopalkka x haarukka 1,60-1,67). Näin ollen esimerkin 2.000e. bruttopalkan korottaminen 2.500e. lisää kustannuksia työnantajalle vähintään 800e., mutta työntekijän nettopalkka nousee vastaavasti korkeintaan 400e. Palkatakseen työntekijän, on tämän työpanoksen tuotettava aina vähintään tämä kustannus, muuten ei palkata.
Pari viikkoa sitten pohdin tätä työntekijän käteen jäävät palkkatulot vs. palkan maksajan kokonaiskustannukset dilemmaa: https://jounimartikainen.wordpress.com/2016/08/24/ilmainen-matalapalkkatuki/
Siis keskittyen mataliin palkkoihin ja ao. eron haitallisuuteen siellä.
Absurdi väittämä, ilman faktapohjaa. Perinteistä oikeistolaista politiikkaa. Myydään mielikuvia ei faktoja.
Väität, että ”työpaikkoja kyllä on, mutta niitä ei ole avoimena, kun firmat eivät julkaise ilmoituksiaan. Huhuh mitä soopaa!
1) Todista väittämäsi faktoilla ja tilastoilla. Siihen mennessä olet yksiselitteisesti VÄÄRÄSSÄ.
2) Katso suhdetta työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yli 90% työpaikoista piilossa?
Töitä on. Katso kotiisi, mieti tuttujasi tai katso ulos lähiympäristöön.
Näet ränsistyneitä taloja, huonoja maalipintoja, repsottavia sähköjohtoja, ruosteisia autoja, rämöjä polkupyöriä, epäsiistejä pihoja, kaatuneita aitoja, ruosteisia kattoja, huonokuntoisia yritysalueita romuineen, mielenterveysongelmaisia, risoja hampaita, klinkkaavia ihmisiä, roinaa takapihoilla, irtonaisia katulaattoja, likaisia ikkunoita, huonoa asfalttia, vetelehtiviä nuoria, tyhjiä tontteja, kesken jääneitä rakennelmia, viljelemättömiä maa-aloja, hoitamattomia metsiä, sieniä metsissä, tyhjiä liiketiloja, tyhjiä esiintymispaikkoja,reistailevia tietokoneita, päivittämättömiä nettisivuja, kaduilla hämillään käveleviä turisteja, kulahtaneita mainoskylttejä, yksinkertaisia mainosvaloja, puuttuvia tapahtumia… kaikkialla olisi tehtävää.
Lisäksi yrityksissä olisi paljon muuta tehtävää.
Useita töitä ei vaan kannata näillä hinnoilla teettää. Ne jää tekemättä ja niihin ei työtekijää haeta, ne ei kirjaudu tilastoihin.
Kyllä nyt täytyy antaa heikille pyyhkeitä. Parempaan pitää pystymän.
Suomessa on tosiasiallisesti reilu 600.000 työtöntä kun huomioidaan työttömyyskurssilaiset ja ns ”9 euron pakkotyövoima”.
Avoimia työpaikkoja on virallisesti päivätasolla auki n 15000. Kun niistä siivoaa pois puhtaan provikkapalkatun aku-ankan puhelinmyynnin, nollasopimuspohjaiset minimipalkkatyöt ja vastaavat jää jäljelle arviolta 5000 avointa työpaikkaa.
Jos ja kun jossain on oikeasti työtä tarjolla josta maksetaan 2000 euroa kuukaudessa säännöllisen työajan palkkaa on hakemuksia jonossa satoja – usein jopa tuhansia. Tämän tietää jokainen pidempään työtä hakenut ”Valitettavasti valinta ei osunut sinuun, hakijoita oli yhteensä 650 kpl” – on vakiovastaus mitä hakija saa jos ylipäätään vaivaudutaan vastaamaan lainkaan.
Etuudet, olivatpa ne sitten ansiosidonnaisia tai mitä tahansa ovat kaikissa tapauksissa niin matalia etteivät ne todellakaan loukuta ketään yhtään mihinkään. Perheelliselle ne tarkoittavat usein erittäin nopeaa luisumista köyhyysloukkuun josta ei nousta ikinä jos työtä ei saa ja äkkiä.
Tuo mitä heikin teksti antaa ymmärtää tarkoittaa että meillä olisi suuri joukko työttömiä vellomassa tekemässä ”ei mitään” – puhtaasti sen vuoksi ettei huvita.
Väite on käsittämätön, törkeä ja erittäin loukkaava.
Tiedossa tietysti on kenen etuja tämä ”ajatuspaja” ajaa ja ymmärrän että jokaisella etupiirillä on oikeus omien tavoitteidensa ajamiseen. Tämän etupiirin tavoite on luoda suomeen laaja työssäkäyvä kurjalisto dumppaamalla työsuhteen etuja ja alentamalla samanaikaisesti sosiaaliturvaa. Kuten on maailmalla monessa paikassa tehty.
Toivoisin kuitenkin että yrittäisitte päästä tavoitteeseenne edes vähän tyylikkäämmin. Tämä tyylilaji haisee kuuhun asti.
Aseella uhkaamalla voi myös kannustaa ihmisiä luopumaan lompakoistaan. Tai ehkä pakottaminen on oikeampi sana, jos luodaan tilanne jossa ei ole vaihtoehtoja.
Jos kaikki korkeakoulutetut työttömät nyt pakotetaan ottamaan mitä tahansa työtä vastaan, niin mitäs ne jäljelle jäävät kouluttamattomat työttämät tekevät? Myös lainaamasi artikkeli sanoi, että ”Osa työttömistä ei työllisty vaikka työttömyysturvaa kuinka leikattaisiin. Heidän asemansa heikkenee väistämättä.”
Siitähän tässä nimenomaan on kyse, että pakotetaan ihmisiä töihin halvemmalla. Jos huono palvelu alkaa haitata yrityksen toimintaa, niin varmaan niitä rahoja sitten löytyy palkkaukseen. Niinhän se kaikkien muidenkin alojen kohdalla toimii. Tai sitten voi yrittää laskea palkkatasoa ja pakottaa ihmiset halvemmalla töihin.
Eikä perustuloa voi verrata suoraan nykyisiin tukiin. Perustulollahan pitäisi olla mahdollista tehdä myös osa-aikaista työtä niin, että se oikeasti lisää tuloja.
Apina-aivoisten vasemmistolaisten (kollektivistit) sanomiset ja sanomatta jättämiset kannattaa jättää omaan ”arvoonsa”.
Mitähän se kultalusikka siellä huutelee? Odotan innolla vastauksia kommenttiini. Tässä vielä kertauksena.
—
Absurdi väittämä, ilman faktapohjaa. Perinteistä oikeistolaista politiikkaa. Myydään mielikuvia ei faktoja.
Väität, että ”työpaikkoja kyllä on, mutta niitä ei ole avoimena, kun firmat eivät julkaise ilmoituksiaan. Huhuh mitä soopaa!
1) Todista väittämäsi faktoilla ja tilastoilla. Siihen mennessä olet yksiselitteisesti VÄÄRÄSSÄ.
2) Katso suhdetta työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yli 90% työpaikoista piilossa?
Sitra tutki ja julkaisi. Jemmassa 360.000 työpaikkaa.
http://yle.fi/uutiset/sitran_hatkahdyttava_paljastus_suomessa_on_piilossa_360000_tyopaikkaa/8513409
Tyypillinen oikeistolainen möläytys,
Suomessa ovat oikeistorosvot mellastaneet jo 13 vuotta ja maa on karmeammassa tilassa kun koskaan.
Mutta et ole tainnut edes sitä havaita.
Heikin kirjoitus on erinomainen. Liberan analyysit ovat ihan toista luokkaa kuin SDP:n ajatushautomon, Kalevi Sorsa -säätiön. Vasemmiston henkinen lama on syvä.
Mitähän se kultalusikka siellä huutelee? Odotan innolla vastauksia kommenttiini. Tässä vielä kertauksena.
—
Absurdi väittämä, ilman faktapohjaa. Perinteistä oikeistolaista politiikkaa. Myydään mielikuvia ei faktoja.
Väität, että ”työpaikkoja kyllä on, mutta niitä ei ole avoimena, kun firmat eivät julkaise ilmoituksiaan. Huhuh mitä soopaa!
1) Todista väittämäsi faktoilla ja tilastoilla. Siihen mennessä olet yksiselitteisesti VÄÄRÄSSÄ.
2) Katso suhdetta työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yli 90% työpaikoista piilossa?
Väität, että ”työpaikkoja kyllä on, mutta niitä ei ole avoimena, kun firmat eivät julkaise ilmoituksiaan. Huhuh mitä soopaa!
1) Todista väittämäsi faktoilla ja tilastoilla. Siihen mennessä olet yksiselitteisesti VÄÄRÄSSÄ.
2) Katso suhdetta työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yli 90% työpaikoista piilossa?
Toimin yrittäjäjärjestössä ja tunnen satoja yrittäjiä. Lähes jokaisella on töitä enemmän kuin pystyy tekemään ja olisi kasvupotentiaalia, mutta yrittäjät eivät työllistä koska A) todella vaikea löytää osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa B) ihmisillä on epärealistisia palkkatoiveita, pitäisi saada 3000€ kuussa työstä johon ei vaadita koulutusta C) palkkaamisen kustannukset ovat tosi korkeat ja D) työsuhdetta on vaikea purkaa jos työt vähenee tai rekrytointi oli väärä.
Kysymyksiin vastaukset:
1. Noita asioita ei tilastoida, viralliset työnhakuilmoitukset tilastoidaan, mutta minnekään ei tilastoida jos sinulla on töitä mutta et hae sitä ”virallisten” kanavien kautta.
Oman firmani työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana, mutta yhtäkään työntekijää ei ole koskaan haettu millään ilmoituksella. Nuo ei tilastoidu missään koskaan.
2. Kyllä, ne työpaikat ovat piilossa, koska 90% hyvistä työntekijöistä löytyy muualta kuin työvoimatoimiston kautta. En tunne yhtään yrittäjää joka etsisi tuota kautta työntekijää.
”Yritys ei palkkaa ketään. Mutta se ei tietenkään ilmoita tästä kaikelle kansalle julkaisemalla turhia työpaikkailmoituksia.”
Vaikka sinänsä olen samaa mieltä että tekemätöntä työtä on vaikka kuinka ja kohtaanto-ongelma johtuu ainakin osittain palkkavaatimusten suuruudesta (johon työttömyysturvalla on oma osuutensa), niin kyllä tuo esittämäsi ”yrityksen eivät kehtaa pyytää jengiä töihin pienellä palkalla” on aika falski väite. Sen verran härskejä ”työpaikka”ilmoituksia kokonaan ilman palkkaakin on nähty.
Suomeen tarvitaan vasemmistolaisen vaihtoehdon lisäksi myös liberaali vaihtoehto, mutta valitettavasti libera ei pysty kovin uskottavaa vaihtoehtoa tarjoamaan.
Oikeistolaiset tuntee siitä, että nillä ei ole mitään käsitystä siitä, millä palkoilla ihmiset oikeasti töitä tekevät. Haluan heti töihin firmaan, joka maksaa asiakaspalvelijalle 2500€. Tunnen todella paljon alle 2000€ tienaavia.
Siinä työnhakijat ja työpaikat -kuvassa on sekin ominaisuus, että melkoinen siivu niistä työntekijöistä on väkeä, joita kukaan ei halua.
Ekonomistit opettavat, että 3-4 kuukauden työttömyys on vielä normaalia elonkulkua, mutta jos työttömyysjakso siitä pitkittyy, niin työllistymisen mahdollisuudet häipyy. Työnantajat epäilee, että ammattitaito on mennyt ja/tai kalja alkanut maistua eivätkä siis palkkaa.
Pitkäaikaistyöttömien lisäksi siinä kuvassa on sitten myös kaikenlaista vajaakuntoista tyyliin ”liian terve työkyvyttömyyseläkkeelle mutta kuitenkin liian sairas työelämään”.
Ei ole Pursiainen näköjään lukenut Meyerin telakan johtajan lausuntoja siitä, ettei palkka yksin merkitse sitä, että yritys olisi kannattava.
Muutenkin tämä kirjoitus osoittaa miksi Libera ei kuulu vakavasti otettaviin tutkimuslaitoksiin.
On hämmentävää havaita, että merkittävä osa kommentoijista hahmottaa todellisuuden AY-liikkeen näkökulmasta. Kenties on tärkeää, että monopolin näkökulma tulee esiin, mutta loppumattoman lässytyksen jälkeen lopputulos on sama: monopoli on paha. Kaikki AY-liikkeen mielipiteet ovat pahoja. Aivan samalla tavalla kuin kaikki apteekkarien mielipiteet apteekkilaitoksen järjestelyistä ovat pahoja. Tämän tajuamiseksi ei täydy olla astrofyysikko, mutta tämän tajuamattomuudeksi täytyy olla vasemmistoliittolainen tai mikä pahempaa AY-aktiivi.
Minusta taas on hämmästyttävää, että Liberankin ”viisaat” eivät oikein hahmota tulevaisuutta. Robotiikka tulee viemään suuren osan ns. tuottavista työpaikoista. Kyse ei ole siitä tapahtuuko se, vaan milloin. Työpaikkoja ei vaan ole enää kaikille, ei ainakaan jos tuloerot ovat tätä luokkaa, saati sitten kun ne paisuvat. Perusajattelulla jota nämäkin taloushenkilöt suoltavat, ei pitkälle pötkitä. Konflikti on tällöin välttämätön, ehkä he haluavatkin sitä. Takaisin luokkayhteiskunnan tapaiseen olotilaan jossa uudella aatelilla on kaikki ja suurella osalla ei sitten yhtään mitään.
Ehkä hieman artikkelin asian vierestä, mutta asian ytimessä. Jossain välissä on suuren massan herättävä ja vaadittava kohtuullista tulonjakoa. Itse haluaisin, että se tapahtuu demokration keinoin pikemminkin kuin väkivallan.
Robotiikka on tyhmä hokema sosiaaliturvan yhteydessä. Nykytalousmalli perustuu vahvan ostovoiman keskiluokkaan. Kaikki raharikkaat tietävät, että jos vahva keskiluokka häviää, ei ole kuluttajia, jotka pitäisivät rahan liikkeellä. Siten robotiikka ei pysty mitenkään luomaan yhteiskuntaa, jossa on pieni määrä superrikkaita ja suurin osa on köyhiä. Se olisi itseään jalkaan ampumista, joka romahtaisi nopeammin kuin Neuvostoliitto. Robotiikka korvaa paljon töitä, mutta tilalle tulee väkisin uusia.
Itse en mitenkään usko että ”raharikkaat” osaisivat itsenäisesti olla ampumatta itseään jalkaan. Itseasiassa tällä hetkellä päällä oleva kysyntälama ja jatkuvat finanssikuplat ovat osoitus siitä, että eivät osaa.
Kyseessä on vanha kunnon vangin dilemma: yksittäisten omistajien näkökulmasta työntekijät ovat kuluerä, kokonaisuuden kannalta työntekijöiden kulutuskysyntä on se, mikä pitää rattaat liikkeessä. Vaikka riittävä työllisyys ja ostovoima on kaikkien etu, kannattaa jokaisen siitä huolimatta maksaa mahdollisimman vähän palkkaa mahdollisimman harvoille henkilöille. Jos joku yrittää yksin elvyttää, vähemmän altruistiset kilpailijat syövät sen elävältä.
Oikeasti mitä tarvitaan on markkinoiden yläpuolelle asettuva toimija, joka verotuksen ja omaisuudensiirtojen keinoin ylläpitää kulutuskysyntää. Jonkinlainen markkinasosialismi on ainoa tapa päästä eteenpäin tilanteessa jossa pääoma (automaatio ja robotiikka) tuottaa itse entistä suuremman osan hyvinvoinnista. Anarkokapitalistien trickle-down teoria ei toiminut 80-luvulla, puhumattakaan tulevaisuudesta jossa tarjolla on vain hyvin matalan osaamistason palvelutyöpaikkoja ja hyvin korkean osaamistason tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Kokoonpanolinjat ovat autioituneet jo nyt, ja insinööriduunit katoavat seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa tekoälyn myötä.
Hyvä S R, eiköhän asiat ole juuri niin, että työpaikkat varsin hyvin riittäävät, jos tuloerot paisuvat; oletan, että paisumisella tarkoitat tuloerojen isonemista. Päinvastaisessa tapauksessa käy toisin. Jos kaikilla pitää olla samat tulot, työpaikkoja ei riitä kaikille. Paitsi tietysti jonkinlaisessa sosialististotalitaristisessa utopiassa, jossa yhteiskunta omistaa kaiken ja hyväntahtoiset vallanpitäjät palkkaavat ihmisiä tekemään todella tarpeellisia hommia.
”Silti, on epä-älyllistä väittää, ettei työttömyysturvan leikkaaminen voisi lisätä työllisyyttä.”
On myös älytöntä väittää, että mikä tahansa keino on hyväksyttävää työllisyyden parantamisessa. Ja missä ovat todisteesi leikkaamisen työllisyysvaikutuksesta vs. sen haittoihin. Ei keino voi olla haitoiltaan suurempi kuin hyöty, jota siitä saadaan.
P.S. Kuka tahansa voi suoltaa artikkelin kaltaista pseudotieteellistä sontaa. Samalta se haisee, vaikka kuinka monta titteliä sen perään rustaa.
Myönnän. En jaksanut edes lukea moista roskaa loppuun. Pursiaiselta -kuten muiltakin markkinauskovaisilta- unohtuu yksi pointti: Palkalla pitää tulla toimeen. Pitää asua,syödä jne. Nämä ”pikkujutut” näiltä todellisuudesta vieraantuneilta unohtuu AINA. Mitäpä jos Mr. Pursiainen miettisi hetken mitä ansiosidonnaisen lakkauttaminen tarkoittaisi? Se tarkoittaisi paljon myyntiin tulevia asuntoja paikkakunnilla joita niitä ei saa kaupaksi. Pienentynyttä kotimaista kysyntää. PALJON katkeroituneita vihaisia ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää enää. Herra Pursiaisen logiikka ”kannustavuudesta” johtaa lopulta orjatyöhön sillä tokihan palkkakin on ”kannustinloukku”.
Sanoit, että työntekijän pitää tulla palkallaan toimeen. Se on tietysti asiallinen ja hyväksyttävä tavoite, mutta ei sitä tilaa saavuteta sillä, että työehtosopimuksella naulataan työnantajaa kuulematta kiinni minimiehtoja, jotka tekevät palkkaamisen kannattamattomaksi. Markkinataloudessa tilanne on se, että asiakas päättää, millä hinnalla ostaa tai jättää ostamatta. Sitä ei asiakkaan puolesta voi kukaan muu päättää ja yrityksen on siksi pystyttävä tuottamaan asiakkaan haluamaa tavaraa tai palvelua hinnalla, jonka hän on valmis maksamaan. Tuskin sinäkään ostat mitään muuta kuin sitä, mikä sopii sinun kukkarollesi etkä varmasti hyäksyisi hinnoittelua, joka perustuisi siihen, että yrittäjien etujärjestö olisi päättänyt vähimmäsitason, jolla tavaraa saa myydä eikä vaihtoehtoja olisi. Näin ei meidän kaikkien kannaltamme onneksi ole, mutta se myös tarkoittaa, että ellei yritys pysty vastaamaan asiakkaan vaatimuksiin kannattavasti, se ei joko lainkaan ala tuottaa ko. palvelua tai tavaraa tai lopettaa sen tuottamisen. Näin jää työpaikkoja syntymättä tai niitä häviää. Asetelma on siis sikäli epäsymmetrinen, että sama joukko, jonka etujärjestöt ovat naulanneet kiinni tason, joka työntekijälle on pakko maksaa, vaatii lopputuotteen hinnan määräytyvän vapaassa kilpailutilanteessa. Vapaa kilpailu on tietysti ainoa oikea asiantila, mutta jos työkustannusten osalta vallitsee kartellitilanne ja hintapuolella on vapaa markkinatilanne, tilanne ei kokonaisuutena ole terve. Yritykset kyllä osaavat sopeutua tai sitten ne katoavat markkinoilta. Nehän eivät ole olemassa työllistääkseen, vaan tuottaakseen sellaista, mitä asiakkaat haluavat ostaa. Kärsijöitä, ovat lähinnä ne, joille ei löydy työpaikkaa ja ne veronmaksajat, joilla on työpaikka ja jotka joutuvat maksamaan työttömien toimeentulon erilaisten tukien muodossa. Onnettominta tässä on se, että oikean palkkatason ovat parhaiten tietävinään vasemmistopoliitikot ja ammattiyhdistyspomot, jotka palkkansa ja valtansa eteen lupaavat äänestäjilleen ja jäsenistölleen yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista välittämättä siitä, meneekö työvoima heidän määräämillää kartelliehdoilla kaupaksi. Pääasia, että luoaukset menevät kaupaksi ja ne edistävät omaa etua. Yrittäjiltä ja yrityksiltä ei heidän mielestään tarvitse kysyä mitään.
Näissä olosuhteissa on ihan turha haukkua liberaa tai oikeistopolitiikkaa. Kumpikaan ei ole syypää, jos ylihintainen työvoima ei mene kaupaksi. Kuten ei kuluttajaakaan osta tavaraa tai palvelua, ei työnanatajakaan osta ylihintaista työtä. Syypää on on tietysti se, joka hinnoitelee itsensä ulos, ei kukaan muu.
Tässä on taas todistus siitä kuinka poliittista taloustiede on 😀 😀
Pursiainen edustaa sosioekonomisen luokkayhteiskunnan tavoitetta, jossa on tärkeintä hyöty nyt ja heti niille jotka ovat ”tehokkaimpia” ja ” fiksuimpia” (eli onnekkaimpia). Itse edustan ”futuristeja”, joiden mielestä maailmalla on jotain tarjottavaa myös huonompiosaisille ja etenkin tuleville sukupolville.
Pasi, mielipiteesi on kiinnostava, vaikkakaan en löytänyt kirjoituksesta mitään väitettäsi tukevaa. Eikö tässä keskustelussa kuitenkin ole kysymys siitä, mitä ”huonompiosaisilla” on tarjottavaa maailmalle, lienee aika selvää että maailmalla on haluttaessa vaikka mitä tarjottavaa huonompiosaisille?
Tarkastellaanpa monien kirjoittajien markkinoimaa ajatusta siitä, että ”palkallaan pitää tulla toimeen”. Ajatus on houkutteleva, ja periaatteessa on ollut voimassa jo erinäisiä vuosimiljoonia; hengissäpysyminen on aina edellyttänyt tulojen ja kulujen tasapainoa. Aikaisemmin ne, joilla ei ollut keinoja riittäviin tuloihin, elivät kurjuudessa tai kuolivat pois. Nyt tulojen ja kulujen välistä kuilua paikataan tulonsiirroilta muilta tulonsaajilta (tai siis rajoitetusti muutamassa eurooppalaisessa maassa). Pursiaisen kirjoitus tarjoaa työn tarjoajan näkökulman: millä hinnalla työn tarjoajalle on houkuttelevaa tarjota työtä, joka siis on tuon ”palkallaan pitää elää” kääntöpuoli. Nyt siis tarvitaan vain mekanismi, joilla molemmat puolet saadaan kohtaamaan, eli että kaikki työ tulee tehdyksi, ja tekijä elää palkallaan. Mekanismi tunnetaan jo, ”perustulo”. Lopuksi hieman vasemmiston näkemyksiä tukevaa: niille, ketkä väittävät että perustuloon ei ole varaa, sanoihin että esim Suomessa elintaso on vuoden 1860 jälkeen 25-kertaistunut tuottavuuden kasvun myötä, rahaa siis syntyy jaettavaksi varsin huikeasti, se vain jakautuu epätasaisesti …
Ratkaisu on helppo kilpailulle avoimet työmarkkinat eikä työttömyysturvaa laisinkaan.Pienyrittäjän asema on jo tällainen eikä juuri valiteta.
Yrityksillä on epärealistisia käsityksiä siitä, mitä yksi ihminen voi saada palkkatyössään aikaan. Kun samaan aikaan tarjoillaan 2000 euroa/kk palkkatarjouksia, on yhtälö kestämätön. Yrittäjinä ihmiset tekevät 100 tuntia viikossa tonnilla, mutta ei kukaan sellaiseen palkkatyöhön suostu.
Hyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja! Yrittäjänä ja useita yrittäjätuttuja omaavana haluan alleviivata ja korostaa mielestäni TÄRKEINTÄ työttömyyden syytä. Ihan vaan siksi, että nyt ehkä joku lukee tämän 🙂
Kirjoituksessa lukee näin ”…Valaistaan asiaa esimerkin avulla. Yritys tietää, ettei kukaan suostu asiakaspalvelutehtävään 2000 eurolla kuussa. Pitäisi maksaa vähintään 2500. …”
Hyvin sanottu mutta todellisuus on PAHEMPI. Jos minun firmani haluaa, että asiakaspalvelija saa tuhat euroa kuussa käteen niin se tulee maksamaan kaiken kaikkiaan firmalleni yli 3 500,00 euroa kuukaudessa. Hyvin harva asiakaspalvelija pystyy tuottamaan tuon verran lisäarvoa firmalle kuussa.
Tuosta johtuu se, että oli kahvila, maatila, konepaja, toimisto tai mikä tahansa niin se kallein juttu on ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen vaikka tuo työntekijä ei saisi käteen juuri yhtikäs mitään. Sitten ihmetellään miksi yrittäjä itse tyhjentää roskista tai nyheltää jotakin kun tulisi oikeasti keskittyä ydinosaamiseen. Tsiisus.
Suomessa on vaikka kuinka paljon TYÖTÄ ja RAHAA mutta työllistämisen oheiskustannukset ovat tällä hetkellä niin naurettavan korkeat, että minun lafkani ei pysty palkkaamaan ketään.
Julkinen sektori ja isot yritykset ovat eri juttu mutta suurin osa suomalaisista työllistäjistä on normi-pienyrityksiä, joissa yllätys-yllätys on tasan yksi työntekijä (syy, kts. yllä).
Toimittajat, päättäjät, tutkijat, poliitikot ja muut hölmöt mussuttavat vuodesta toiseen ihme liibalaabaa kun ainoa mitä tarttis on kysyä yrittäjältä missä homma kusee. Työllistämisen suurin este on verot ja veronkaltaiset oheiskulut. Fantastisen suuret.
Ei mulla muuta 🙂
Täysin samaa mieltä