Suomi jää jälkeen


Suomi jää jälkeen

Suomi on köyhtynyt suhteessa Ruotsiin viimeisten vuosien aikana uskomatonta vauhtia. Otimme Ruotsia kiinni kahden sukupolven ajan. Ennen finanssikriisiä Suomen bruttokansantuote henkeä kohti melkein saavutti Ruotsin.

Mutta finanssikriisin jälkeisenä aikana maiden kohtalot ovat eriytyneet täydellisesti. Ruotsi on kasvanut kohisten, mutta Suomi on polkenut paikallaan. Ero Ruotsiin on kasvanut viidesosan suuruiseksi. Ruotsalaisten tulotaso on siis karkeasti viidenneksen korkeampi kuin suomalaisten.

Tämä vähintään ajatuksia herättävä, ellei peräti hiuksianostattava havainto on käsissäsi olevan kirjasen lähtökohta.

Ajatus julkaisusta syntyi keskustelussa yrittäjä Kim Väisäsen kanssa. Väisänen oli kiinnittänyt huomiota Ruotsin irtiottoon. Hän esitti kysymyksen siitä, mahtaako irtiotto näkyä muuallakin kuin pelkässä bruttokansantuotteessa. Jääkö Suomi jälkeen -kirjanen on yritys vastata Kim Väisäsen kysymykseen.

Kirjoittajien Mikko Kiesiläisen ja Roger Wessmanin vastaus on kiinnostava.

Suomi on kyllä jäänyt merkittävästi jälkeen verrokkimaita Ruotsia ja Saksaa tuotannossa ja tuloissa. Mutta jälkeenjäänti ei näy elintasoa ja elämänlaatua kuvaavissa mittareissa. Suomalaisten kulutus ei ole jäänyt merkittävästi jälkeen Ruotsista. Suomalaiset eivät myöskään ole vähemmän onnellisia tai terveitä kuin ruotsalaiset.

Kuinka kulutustason ylläpitäminen on ollut mahdollista samaan aikaan, kun tuotanto on polkenut paikallaan? Vastaus on aika yksinkertainen: kulutustasoa on ylläpidetty tulevien vuosien elintason kustannuksella, ottamalla velkaa ja supistamalla investointeja.

On selvää, että näin ei voida jatkaa pitkällä aikavälillä. Velkaan ja investointien laiminlyöntiin perustuva hyvinvointi ei ole kestävää.

Monet suomalaiset ovat syvän itsepetoksen vallassa. Ihmiset hurraavat, kun Suomi mainitaan kansainvälisessä lehdistössä elämänlaadun mallimaana. Hallitus riemuitsee juuri ja juuri prosentin ylittävästä kasvuvauhdista. Kiesiläisen ja Wessmanin matematiikka on kuitenkin armotonta.

Jos suomalaisten elintason halutaan pysyvät Ruotsin ja Saksan tasolla, meidän on alettava tuottaa ja tienata enemmän, paljon enemmän. Suomi on jo hukannut kokonaisen vuosikymmenen, toista ei ole varaa hukata.

Suomea ei ole tuomittu jäämään jälkeen. Monet menestyksen esteistä ovat itse pystyttämiämme. Kiesiläinen ja Wessman kertovat, miten jälkeen jääminen voidaan pysäyttää seuraamalla Ruotsin ja Saksan esimerkkejä.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on vähennetty sääntelyä, purettu monopoleja ja alennettu tukiaisia. Markkinatalous ja toimiva kilpailu ovat asioita, joita Suomessa voidaan omalla päätöksenteolla edistää, kunhan tahtoa löytyy.

Kirjoittajat toteavat, että Ruotsissa sekä porvari- että sosialidemokraattiset poliitikot ovat ymmärtäneet markkinatalouden merkityksen ja onnistuneet uudistusten tekemisessä. Suomessa on kyettävä samaan.

Kirjoittajien mielestä Suomen tulisi ottaa Saksasta kiireesti mallia erityisesti työmarkkinoiden uudistamisessa. Tämä tarkoittaisi paikallisen sopimisen mahdollistamista nykyistä laajemmin ja yleissitovuuden rajaamista voimakkaasti. Työmarkkinoiden uudistaminen yksi keskeisistä keinoista siirtyä pysyvästi korkeamman talouskasvun ja työllisyyden uralle.

Kiesiläisen ja Wessmanin analyysin johtopäätökset ovat selkeät. Suomen talous on kokenut kovia iskuja viime aikoina. Finanssikriisin jälkeistä lamaa pahensivat esimerkiksi Nokian romahdus ja Venäjän kaupan tyrehtyminen. Mutta nämä eivät tuomitse Suomea jäämään pysyvästi jälkeen.

Suomella on kaikki edellytykset menestyä, kunhan vain pystymme päättämään välttämättömistä uudistuksista.

Ryhdistäydytään ja otetaan ruotsalaiset kiinni!

3 kommenttia artikkeliin “Suomi jää jälkeen

  1. osatekijä sanoo:

    Kun Lehman-tsunami iski Eurooppaan, Ruotsi erkani Suomesta omalla kelluvalla valuutallaan.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Euro ollut Suomelle erittäin tuhoisa kuin ei ole osattu elää sen kanssa ja taas tullaan palkkojen jousto kysymykseen.Suomi pääsee heti ohi Ruotsin kuin vapauttaa työvoiman markkinaehtoiseksi elikkä saat palkkaa markkinatilanteen mukaan ja nyt olisi ollut 30% palkkadevalvaatio pakollinen tässäkin kriisissä.Eurosta Suomi ei luovu niin muita vaihtoehtoja menestykseen ei ole .

  3. evo sanoo:

    Mielenkiintoinen kysymys on Ruotsin luopuminen asevelvollisuudesta 2009 ja sen vaikutus talouskasvuun.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa