1990-luvun alussa Viro luopui aikaisemmasta verotusjärjestelmästä ja otti käyttöön täysin uudet verotusperiaatteet ja verolait. Silloin alettiin soveltaa tutkijoiden suosittelemia, mutta siihen saakka maailmalla vielä käytännössä kokeilemattomia periaatteita ja verotusmalleja. Verouudistuksen keskeisenä tavoitteena oli mahdollisimman vähän poikkeuksia sisältävä laajapohjainen verotusjärjestelmä, jossa erilaisia tulolajeja verotettaisiin mahdollisimman tasavertaisesti. Otettiin käyttöön tasaverojärjestelmä, jossa verotettiin 26 prosentilla sekä palkkatuloja että yritys- ja pääomatuloja. Osinkoja verotettiin yritystasolla, ja aikaisemmin voimassa olleesta progressiivisesta verotuksesta luovuttiin.
Vuonna 2000 yritysten tuloverouudistuksessa astuttiin askel eteenpäin ja otettiin käyttöön maailmassa ainutlaatuinen järjestelmä, jossa yritykset maksavat tuloveroa vain jakamastaan voitosta ja tietyistä muista kuluista.
Viroon rekisteröidyt liikeyritykset eivät maksa tuloveroa voitosta sen saadessaan, kuten enimmäkseen perinteisessä tuloverojärjestelmässä tapahtuu, vaan vasta jakaessaan voiton osinkoina tai muussa muodossa. Jos voittoa ei jaeta, verovelvollisuutta ei synny. Mikäli osingon saa jokin toinen virolainen yritys, jolle kuuluu vähintään 10 prosenttia osinkoa maksavan yrityksen osakkeista tai osuuksista, sen ei tarvitse maksaa tytäryhtiöltä saamastaan osingosta enää tuloveroa maksaessaan sen edelleen.
Perinteisen osinkoina tehdyn voitonjaon verottamisen lisäksi verotetaan myös välillistä, esimerkiksi lahjoina, lahjoituksina ja yritystoimintaan liittymättöminä kuluina tehtyä voitonjakoa. Verotettavan voiton suuruuteen voivat vaikuttaa myös sidosyritysten keskinäisessä kaupankäynnissä käyttämät siirtohinnat.
Lainmuutos antoi yritysten omistajille sysäyksen käyttää yrityksen ansaitseman voiton mieluummin yrityksen investointeihin kuin osinkoihin henkilökohtaista käyttöä varten. Verouudistuksen päätarkoituksena oli investointi- ja yritysympäristön houkuttelevuuden lisäämisen kautta kasvattaa suoria ulkomaan ja kotimaan investointeja. Myös kirjanpidon odotettiin selkiytyvän, koska voittojen peittelemiseen ei ole enää tarvetta, ja lisäinvestointien toivottiin tuovan myös lisää työpaikkoja.
Yleisesti ottaen uudistus on ollut täysin oikeutettu. Tutkimukset osoittavat, että tuloverouudistus on kokonaisvaltaisesti kasvattanut pääoman määrää taloudessa ja elvyttänyt kulutusta sekä kotimaan markkinoiden kokonaistuotannon kasvua. Aina voidaan toki kiistellä siitä, missä määrin nämä vaikutukset johtuvat verouudistuksesta ja missä määrin muista tekijöistä.
Uudistuksen vaikutus investointipäätöksiin voidaan nähdä sekä investointien dynamiikassa että rakenteessa. Verouudistuksen jälkeen investoinnit ovat kasvaneet Virossa noin 40 prosenttiyksikköä enemmän kuin Latviassa tai Liettuassa. Virossa voidaan havaita myös ulkomaan pääoman merkityksen vähentymistä ja käteisrahan osuuden kasvua yritysten varallisuussuhteissa. Tämä on huomion arvoista, koska samaan aikaan virolaisten yritysten luotonsaanti on helpottunut.
Likvidien varojen kasvu kertoo tietysti myös pyrkimyksestä säilyttää omaisuutta vähemmän riskialttiissa muodossa tekniikkaan investoimisen sijasta. Samalla likvidien varojen ja pienemmän vieraan pääoman ansiosta pärjättiin paremmin vuonna 2008 alkaneessa talouskriisissä. Kriisin aikana lainansaanti vaikeutui huomattavasti, mutta likvidien varojen ansiosta virolaiset yritykset kestivät talouskriisin vaikutukset muita paremmin.
Tutkimuksissa näkyy myös nopeampi työvoiman tuottavuuden kasvu Virossa etelänaapureihin verrattuna. Samalla ennen kaikkea pienyritysten osalta on pantu merkille, että investointien kasvu on ollut nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu, mikä puolestaan viittaa siihen, ettei investointeja ole aina tehty tuottavuutta kasvattaviin alueisiin.
Verouudistusta tehtäessä pelättiin, että se voi vähentää tuntuvasti tuloverojen kertymistä valtiolle. Luvut kuitenkin osoittavat, että suhteessa bruttokansantuotteeseen verokertymä väheni parin uudistuksen jälkeisen vuoden aikana, mutta nousi sen jälkeen uudistusta edeltävälle tasolle. Verokertymään on vaikuttanut positiivisesti myös se, että motivaatio verotulojen optimointiin on vähentynyt.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että jakamattoman voiton verottamatta jättämisellä on ollut edullinen vaikutus investointeihin ja Viron talouden kehitykseen. Verouudistus tuki osaltaan pääoman määrän kasvua taloudessa ja bruttokansantuotteen kasvua. Investointien lisääntyminen on luonut myös lisää työpaikkoja, ja sillä on ollut positiivinen vaikutus tuotannon kasvuun. Tällaista verojärjestelmää ei tiettävästi ole käytössä missään muussa maassa, mutta kiinnostus kokemuksiamme kohtaan kasvaa jatkuvasti.
Kirjoitus on julkaistu myös Yrittäjäsanomien numerossa 4/2012.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
