Korona, poikkeusolot ja Martin Scheinin

Syitä hän listaa kolme: koronatilanne Euroopassa on erittäin vakava; mutatoitunut virus saattaa karata tämänhetkisten keinojen ulottumattomiin; ja rokote antaa toivoa tilanteen saamisesta hallintaan. Ehdotuksen mukaan sulkutoimenpiteillä saamme eliminoitua viruksen ja pelastettua tuhansia ihmishenkiä. 

Kun pitkän linjan oikeusoppinut esittää eduskunnalle nopealla aikataululla tehtävää päätöstä julistaa poikkeusolot kuukausiksi, on aihetta tarkastella ehdotusta tarkemmin. Se sisältää hyvinkin drakonisten rajoitusten listan. Poistuminen kotoa olisi sallittua vain painavasta syystä, lähinnä ruokaostoksien, työmatkojen ja yksin tai saman talouden henkilön kanssa ulkoilun vuoksi. Näistä vapauksista ”nauttiessaan” kansalaisilla olisi maskipakon lisäksi oltava ”valtioneuvoston vahvistaman kaavan mukainen ja päivätty kirjallinen ilmoitus liikkumisen syystä”. Maan sisäinen liikkumiskielto olisi lähes totaalinen: kunnasta toiseen voisi siirtyä vain, jos kummassakaan ei olisi havaittu yhtään tapausta edellisen 14 päivän ajanjakson aikana.

Ehdotuksista tulee enemmänkin mieleeni yksipuoluemaan – kuten Kiinan – reaktio virukseen. Muun muassa Ranskassa ja Belgiassa on ollut vastaavan kuuloisia rajoituksia, mutta aivan eri tartuntamäärät (päiväennätykset yli 50.000 tapausta Ranskassa (väkiluku 12x Suomi) ja yli 20.000 Belgiassa (väkiluku 2x Suomi), Suomessa 618 tapausta). Lisäksi Ranskassa ja Belgiassa poikkeustilat säädettiin lyhyemmiksi ajoiksi ja maan sisäistä liikkumista rajoitettiin vähemmän.  

Oma kantani on, että Scheininin esitys ei ole pätevä juridisilta perusteiltaan, sotii tervettä järkeä vastaan ja on räikeässä ristiriidassa hänen itsensä aiemmin kirjoittamansa kanssa. Katsotaanpa läpi esityksen ongelmakohtia.

16.3.2020 hallitus ja presidentti totesivat Suomessa vallitsevan poikkeusolot, jotka edellyttivät valmiuslain käyttöönottoa. Koska laki rajoitti perusoikeuksia, sen käyttöönottokynnys oli korkea: muiden mahdollisten toimien tuli olla katsottu riittämättömiksi, ja toimenpiteiden tuli olla välttämättömiä, tehokkaita, oikea-aikaisia ja –suhteisia, täsmällisiä ja ihmisoikeuksia suojaavia. Poikkeusolojen aikana mm. suljettiin koulut, asetettiin Uusimaa saartoon ja muokattiin hoitajien palvelussuhteen ehtoja. Tarkoituksena oli suojata väestöä, turvata maan talouselämä, sekä ylläpitää oikeusjärjestystä ja perusoikeuksia. Poikkeusolot julistettiin päättyneiksi 15.6. Oikeusministeri Henriksson on sittemmin todennut poikkeusolojen palauttamisen kynnyksen nousseen lainsäädäntömuutosten ja tautitietoisuuden takia. Hän muistutti, ettei hallitus voi tehdä valmiuslainkaan puitteissa mitään mikä ei ole välttämätöntä ja oikeasuhtaista. 

En halua enkä aio vähätellä koronaviruksen uhkaa, mutta peesaan oikeusministeriämme tässä. Vaikka Scheininin ehdotus on lakiteknisesti pätevä, sen perustelut ovat heikkoja. Ehdotetut toimet olisivat vaikeita oikeuttaa suhteutettuna EU:ssa vallitsevaan linjaan, kun yhdistäisimme Euroopan kovimmat rajoitukset vähäisimpiin tartuntamääriin. Päätähuimaavan mittainen sulku tehtäisiin tulevaisuusspekulaation, ei nykyhetken, perusteella. Scheinin ei anna ehdotuksessaan mitään lähteitä ”tuhansien henkien” menetykselle ilman täyslukitusta. Tämä kuulostaa siten lähinnä populistiselta heitolta. Kerrataan vielä, perusoikeusrajoitusten tulee olla muun muassa välttämättömiä, oikea-suhteisia ja ihmisoikeuksia suojaavia. Nämä kriteerit eivät kerta kaikkiaan täyty.

Pidetään myös mielessä, että valmiuslain tarkoituksena on suojata väestön lisäksi maan talouselämä. Valtio joutui ottamaan kevään verrattain lyhyen koronasulun takia velkaa liki 20 miljardia euroa. Voidaan pitää melko varmana, että ehdotetun erillislain 4-5 kuukautta lukitusta syöksisi meidät ennennäkemättömään (ja täysin itseaiheutettuun) lamaan, joka vaarantaisi suurimman osan palvelualan pk-yrityksistä tai nostaisi jo valmiiksi hälyttävän velkaantumisemme moninkertaiseksi. Jälkimmäinen vaihtoehto uhkaisi myös luottoluokitustamme ja siten kykyämme lainata lisää rahaa nopeasti tarvittaessa.

Viimeiseksi, jos sorrumme näin äärimmäisiin toimiin ”varmuuden vuoksi”, tekisimme perusvapauksien kannalta todella hyytävän ennakkotapauksen tulevaisuutta ajatellen. 

Ehdotuksessa on myös loogisia ongelmia. Maan sisäinen liikkuminen olisi todennäköisesti poissuljettua koko 4-5 kuukautta annetuilla kriteereillä (0 tapausta 14 päivän ajanjaksolla). Näiden lukujen pitäisi muutenkin liittyä tehohoitokapasiteetin riittävyyteen, kuten Uudenmaan 19 päivän sulun kohdalla. Tehohoidossa ei ole ollut yli 35 ihmistä sitten huhtikuun. Uusi viruksen variantti aiheuttaa toki huolta, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan ei aiempaa vakavampia oireita. Entäpä maskipakon ja näiden Orwellilaisilta kuulostavien Valtion Virallisten Liikkumislupien valvonta? Palkkaammeko tuhansittain uusia poliiseja vai laitammeko armeijan Kiinan tapaan katuja partioimaan? 

Ehdotetut toimenpiteet olisivat siis valtava ylireagointi nykytilanteeseen. Annan lopuksi puheenvuoron Scheininille itselleen. Keväällä tartuntamäärien kasvaessa eksponentiaalisesti ja tehohoidon kuormittuessa hän kyseenalaisti hallituksen perustelut valmiuslain käyttöönotolle ja kommentoi 17.3.: ”Nyt ikään kuin varmuuden vuoksi ennakoivasti otetaan jo käyttöön sellaisia kriisivaltuuksia, joihin tämä nykyinen tilanne ei anna oikeutta. Tässä on kyse lainvastaisuudesta ja perustuslain vastaisuudesta”. Hyvin sanottu, ei lisättävää.

Scheinin vaikuttaa asennoituvan koronatoimiin ainoastaan ääripäiden kautta. Aiemmin hän arvosteli niitä perusoikeuksien vastaisina, nyt hän väittää että ”Suomen yksiselitteinen sitoutuminen epidemian tukahduttamiseen” tekisi hänen rankemmat ehdotuksensa välttämättömiksi ja oikeasuhtaisiksi. Mutta eihän se näin ole. Kun hallitus tekee mitä tahansa kansalaisten perusoikeuksia ja normaalia elämää rajoittavia päätöksiä, niitä ei tule tehdä kiireellä eikä varsinkaan ääripäiden väliltä valiten. Perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain, jos se on välttämätöntä, ei poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi. Näiden rajoitusten tulee lisäksi häiritä ihmisten ja yhteiskunnan toimintaa mahdollisimman vähän. Pitää muistaa, että jokaisella sulkutoimenpiteellä on moninaisia kerrannaisvaikutuksia ja ne koskettavat meistä jokaista suoraan tai epäsuorasti. 

Näin ollen hallitukselle kuuluu kiitos siitä, että se on aina konsultoinut laajasti alan asiantuntijoita ennen harkittuja koronatoimiaan. Suomalainen yhteiskunta on myös sopeutunut elämään nykyisen kaltaisten rajoitusten ja suositusten kanssa, jotka ovat tähän mennessä osoittautuneet täysin riittäviksi ja ovat vahingoittaneet elinkeinoelämäämme rajoitetusti muihin EU maihin verrattuna. Jos tilanne muuttuu pahemmaksi, tulee uusia toimia miettiä rauhassa ja edelleen asiantuntijoita monipuolisesti kuunnellen. Scheininin ehdottamat äärimmäistoimet eivät sen sijaan ole perusteltavissa juridisesti eivätkä järjellä.