Venäjän valtionterrori tuhoaa kansalaisyhteiskunnan lopullisesti

Venäjän valtionterrori tuhoaa kansalaisyhteiskunnan lopullisesti

Kansalaisyhteiskunnan liikkumatila on kaventunut asteittain Putinin pitkän valtakauden aikana . Ajanjaksosta erottuvat kuitenkin kolme tapahtumaa – vuoden 2012 protestit, vuoden 2014 Krimin valtaus ja vuoden 2022 Ukrainan invaasio – joita on seurannut jyrkät sorto-aallot. Jokainen aalto on ollut edellistä vakavampi, ja tuorein niistä on sysännyt Venäjän täydeksi tyranniaksi. Oletettavasti ainoastaan pahempaa on luvassa. 

2011-2012 “Lumivallankumous”

Joulukuussa 2011 Venäjällä järjestettiin parlamenttivaalit, joissa tapahtui vaalitarkkailijoiden mukaan merkittävää vaalivilppiä. Tätä seurasi Neuvostoliiton jälkeisen ajan suurimmat mielenosoitukset, joissa vaadittiin vilpillisen vaalituloksen mitätöintiä. Organisoijat kutsuivat mielenosoituksia kattotermillä “Vapaiden vaalien puolesta”, kun taas englanninkielinen media käytti – jälkikäteen katsoen yltiöoptimistisesti – termiä ”snow revolution” eli lumivallankumous. 

Putin valittiin jälleen presidentiksi maaliskuun 2012 vilpillisissä vaaleissa, mikä laukaisi uusia protesteja pitkin kevättä. Näihin vastattiin äärimmäisillä toimenpiteillä. Kesällä 2012 uusi laki yli satakertaisti mielenosoituksista mahdollisesti saatavat sakot 7000 euroon, mikä ylittää selkeästi useimpien venäläisten vuosipalkan

Mielenosoituksia organisoineet avainhenkilöt saivat pitkiä vankeustuomioita, ja joitakin heistä määrättiin neuvostotyylisesti psykiatriseen pakkohoitoon. Aleksei Navalnyi aktivoitui ensimmäistä kertaa merkittävänä oppositiohahmona mielenosoituksissa, mutta säästyi vielä pahemmilta rangaistustoimenpiteiltä.

Syksyllä 2012 kansalaisyhteiskunta koki peruuttamattoman kolauksen, kun uusi laki velvoitti kansalaisjärjestöt rekisteröitymään “ulkomaan agenteiksi” jos ne saivat minkäänlaista rahoitusta ulkomailta. Jos järjestö rekisteröityy agentiksi, siihen kohdistuu erilaisia hallinnollisia sanktioita ja rajoitteita. Vaihtoehtona on jättää ulkomainen rahoitus pois, mikä rajoittaa muuten toimintaa.  

2014: “Venäjän valtiollisen koskemattomuuden kiistäminen”

Alkuvuodesta 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Tämä oli kansan parissa suosittu liike ja Putinin kannatus nousi ennennäkemättömiin lukuihin. Paradoksaalisesti kasvanut suosio sai presidentin kiihdyttämään kansalaisvapauksien alasajoa.

Heinäkuussa 2014 tuli voimaan laki, jonka kieltää Venäjän rajojen kyseenalaistamisen – mihin laki lukee liitetyn Krimin. Tästä eteenpäin Krimin valtauksen minkäänlainen kritisointi on voinut johtaa jopa viiden vuoden vankeusrangaistukseen. Kyseessä on radikaali sananvapauden kavennus, joka voi olla myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklan vastainen

Helmikuussa 2015 maan suosituin oppositiojohtaja Boris Nemtsov murhattiin Kremlin läheisyydessä. Vain muutama viikko aiemmin hän oli tuonut julki huolensa siitä, että Putin murhauttaisi hänet johtuen hänen aktivismistaan Krimin miehitystä vastaan. Murhaa ei ikinä kunnolla selvitetty. 

Laki ulkomaisista agenteista laajennettiin pikkuhiljaa rajoittamaan kaikenlaista tiedonvälitystä Venäjällä. Joulukuussa 2020 se laajennettiin koskemaan myös yksityishenkilöitä ja täysin riippumatta ulkomaisesta rahoituksesta. Ulkomaisen agentin leiman saattoi nyt saada esimerkiksi jakamalla asioita sosiaalisessa mediassa, jos henkilön katsotaan saaneen “organisaatiollista tukea” ulkomailta. Lain ympäripyöreä sanamuoto onkin suunniteltu toimimaan pelotteena aktivisteille. Kun Venäjällä ei ole riippumattomia tuomioistuimia, sekä syytteen nosto että tuomio ovat vaikeita ennustaa.

Oppositiota on ajettu jatkuvasti ahtaammalle, mikä symbolisoituu Nemtsovin jälkeen suosituimmaksi hahmoksi nousseen Aleksei Navalnyin kohteluun. Häntä vastaan on nostettu useita syytteitä, joilla on estetty häntä olemasta ehdolla esimerkiksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa. EU on pitänyt Navalnyin syytteitä todellisuudessa poliittisina. Vuonna 2020 valtio yritti murhata hänet kansainvälisen oikeuden kieltämällä hermomyrkyllä ja vuonna 2021 hänet tuomittiin vankilaan tekaistuilla syytteillä. 

2022: Valtioterrori ajaa kansaa ulkomaille

Tyranniat kehittyvät yleensä ainoastaan yhteen suuntaan, ja Putininkin valtakausi vain pahenee vanhetessaan. Poikkeustilat ovat erityisen hyvä mittari repression asteesta ja Venäjän hallinto on toiminut odotetun rajusti Ukrainan sodan alettua 24.2.

Useat ulkomaiset lehdet ja sosiaalisen median alustat kuten BBC ja Facebook ovat nyt blokattuja Venäjällä. “Väärän tiedon levittämisestä” koskien sotaa – jota ei saa rangaistuksen uhalla edes kutsua sodaksi – voi saada uskomattomat 15 vuotta vankeutta. New York Times, joka oli kestänyt maassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1921 läpi pahimpien Stalinin ja kylmän sodan vuosien, joutui kutsumaan journalistinsa kotiinViimeiset venäläiset vapaat mediat kuten Ekho Moskvy ja Dozhd ovat joutuneet sulkemaan itsensä tai ne on suljettu.

Venäjä on taantunut nopeasti Kiinan tasoiseksi yhden virallisen totuuden diktatuuriksi, mutta Kiinasta poiketen ilman toimivaa ja kasvavaa taloutta. 

YK:n johtavan ihmisoikeusvalvojan Michelle Bacheleten mukaan Venäjällä on mielivaltaisesti pidätetty noin 12 700 ihmistä osallistumisesta mielenosoituksiin. Hän on hyvin huolissaan median sensuurista ja suunnitellusta lainsäädännöstä, joka tulee kieltämään armeijan toimien kritisoinnin. 

Laajojen pidätysten lisäksi mielenosoittajiin on kohdistettu ajoittain raakaa väkivaltaa ja pidätyskeskuksissa on tapahtunut Human Rights Watchin mukaan kidutukseen verrattavaa kohtelua. Tavoitteena on pelottaa ihmiset pois kaduilta.

Kaikista pahin uhka jäljellä oleville kansalaisvapauksien rippeille on mahdollinen sotatilalain käyttöönotto. Presidentti on luvannut, ettei sitä oteta käyttöön – eihän maa virallisesti edes ole sodassa – mutta hänen sanaansa ei varsinaisesti enää luoteta. Venäjältä onkin alkanut paeta ihmisiä, jotka pelkäävät sotatilalain sulkevan maan rajat.

Tulevaisuusnäkymät

Venäjän viimeisen 20 vuoden diktatuurikehitys on ollut hidasta mutta vääjäämätöntä. Kiihdytysvuosina erottuvat 2012, 2014 sekä 2022. Tilannekuva vuonna 2022 on kuitenkin ratkaisevasti erilainen.

Venäjän talous kasvoi voimakkaasti vuosina 2000-2008, sekä hiukan vuosina 2009-2013. Putinin ja kansan kirjoittamaton yhteiskuntasopimus perustui siihen, että kaventuvia vapauksia korvasi koheneva elintaso. Vuodesta 2014 keskimääräisen venäläisen ostovoimakorjatut tulot ovat kuitenkin laskeneet vuosi vuoden perään. Yhteiskuntasopimus on rikki.

Vuonna 2022 ennennäkemättömän kovat pakotteet ovat tehneet Venäjästä maailman sanktioidumman maan. Pörssi ja rupla ovat romahtaneet, ja länsimaiset yritykset pakenevat joukolla. Venäjän talouden ennustetaan joko sukeltavan enemmän kuin koskaan Putinin aikana tai täysin romahtavan vuoden 1998 tyylisesti. Kumpi tahansa näistä skenaarioista johtanee kasvaviin tyytymättömyyden osoituksiin, mihin hallinto voi vastata ainoastaan lisäämällä terroria. Kauhun kierre on valmis. 

Venäjän valtiosta riippumaton kansalaisyhteiskunta on jo käytännössä kuollut. Sorto tulee jatkossa todennäköisesti ainoastaan pahenemaan. Liberaalin näkökulmasta ainoa toivoa herättävä aspekti on, että kasvava repression tarve on todiste hallinnon epälegitiimiydestä ja moraalisesta konkurssista. Edes valtiomedian aivopesemät ihmiset eivät halua vuonna 2022 elää köyhtyvässä poliisivaltiossa.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php