Toimiva työperäinen maahanmuutto ratkaisee monia Suomen talouden ongelmia.
Raportti “Tervetuloa Suomeen, tervetuloa töihin” esittää ratkaisuja kaikkiin aihepiiriin liittyviin käytännön ongelmiin. Raportin ovat kirjoittaneet Antti S. Helin, Jussi Pyykkönen ja Tero Lundstedt.
Maahanmuutto on Suomelle verrattain uusi, 1990-luvulla alkanut ilmiö. Tulijoita ei ole missään vaiheessa ollut samoissa määrin kuin muihin Pohjoismaihin. Ehkä tästä johtuen julkinen keskustelu maahanmuutosta on heikkolaatuista ja sitä hallitsee yksittäisiin esimerkkeihin keskittyvät kärjistykset. Koska väestömme ikärakenne on kuitenkin johtamassa kohtuuttomaan taakkaan työssäkäyville tulevina vuosikymmeninä, aihetta on pakko käsitellä.
Ihanteellisen maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja sujuvaa, tasapainoinen sekoitus kontrollia ja työperäisen maahanmuuton edistämistä. Meille on eduksi olla avoin heille, jotka ovat valmiita tavoittelemaan parempaa elintasoa työntekijöinä ja yrittäjinä täällä pohjolassa. Työperäisen maahanmuuton ongelmien ratkominen vaikuttaa positiivisesti myös humanitaariseen maahanmuuttoon, niin asenteiden kuin prosessien kehittämisen kannalta.
Kun turvallisuusviranomaiset tekevät työnsä huolella, vaaralliset maahanmuuton lieveilmiöt voidaan sulkea nopeasti pois. Toimiva työperäinen maahanmuutto on voimistuvan kestävyysvajeen Suomelle jatkossa aina vain tärkeämpää. Tämän vuoksi Libera esittää seuraavia konkreettisia ehdotuksia maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi.
Raporttia on edelleen saatavana painettuna versiona. Olethan yhteydessä info@libera.fi, jos haluat painetun version luettavaksesi.
Liitteet
Ehdotukset maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi
Työperäinen maahanmuutto ilman työpaikkaa
Ehdotamme, että nykyinen järjestelmä korvataan joustavalla, pisteytykseen perustuvalla järjestelmällä. Jos korkea pisteluku kertoo halukkaan hyvistä mahdollisuuksista työllistyä, voi hän tulla Suomeen etsimään työpaikkaa. Samaan aikaan niiden, joilla on jo työpaikka, tuleminen ei tyssää enää saatavuusharkintaan. Tavoitteeksi tulee asettaa työperäisen maahanmuuton määrän nostaminen asteittain nykyisesti 15 000 henkilöstä (nettomaahanmuutto) noin 40 000 henkeen vuodessa.
Kansallinen viisumi on otettava käyttöön kaikessa työperäisessä maahanmuutossa
Menettelystä saadaan nykyistä sujuvampi ja toimivampi, kun maahanmuuttaja perheineen voi saapua Suomeen ja aloittaa työnteon mahdollisimman nopeasti. Kun ensimmäinen oleskelulupa korvataan viisumilla, painottuu ennaltaehkäisyn sijaan järkevä riskinhallinta.
Hallinnan keinoja ovat muun muassa työnantajien akkreditointi, tehokkaampi jälkiseuranta, työpaikkojen tarkempi valvonta ja viisumin mahdollistama väärinkäyttäjien maasta poistamisen helpottuminen.
Totaalinen virastouudistus
Toimivan maahanmuuton edistämisen tulee olla viranomaisten tehtävänä. Maahanmuutto tulee keskittää yhdelle viranomaiselle, jolle annetaan tehtävään riittävät resurssit, ja joka kantaa vastuun maahanmuuton toimivuudesta.
Lainsäädäntö tälle vuosikymmenelle
Maahanmuuton lainsäädäntö tarvitsee kokoavan ja selkeyttävän kokonaisuudistuksen, joka siirtää maahanmuuttopolitiikan takaisin demokraattisesti valittujen päättäjien käsiin.
Maahanmuuttopolitiikkaa tulee tehdä laeilla ja asetuksilla virkamiesten linjausten sijaan. Tämä tekee prosessista ennustettavamman tulijoille ja vaikutusten arvioinnista helpompaa päättäjille.
Työmarkkinat ja sosiaaliturva kannattavaksi ja kannustavaksi
Lisäksi ehdotamme, että turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia siirtyä työelämään tulee parantaa nykyisestä. Työpaikan löytymistä ei tule katsoa maahantulosäännösten kiertämiseksi kuin räikeissä tapauksissa. Tarvitsemme merkittävästi parempaa kotouttamista, mikä pitää sisällään sosiaaliturvan ja kotouttamispalvelujen kokonaisuudistukset.
Jälkimmäistä voidaan parantaa muuttamalla kotoutumismalli työelämävetoiseksi, jolloin suomen alkeiden jälkeen annetaan mahdollisuus toteuttaa kotoutumiskoulutus työn ohessa. Maahanmuuttajan sitouttaminen sekä kieleen että työpaikkaan on tehokas keino segregaation ennaltaehkäisemiseksi. Erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysastetta täytyy saada nostettua merkittävästi, kohti kantaväestön tasoa.
